Transformationaalinen johtajuus apteekeissa ; näkökulmana farmasistien kokemukset

Abstract

Apteekkitoimialaan kohdistuu ennennäkemätön määrä muutospaineita ja haasteita niin yhteiskunnan, asiakkaiden kuin liiketoiminnan harjoittamisen kannalta katsottuna. Terveydenhuollon sektorilla toimivien yritysten toimintakenttä on muuttumassa yhä digitaalisemmaksi, kompleksisemmaksi ja vaativammaksi. Nämä edellä mainitut realiteetit haastavat tosissaan myös eittämättä mitä suurimmassa määrin apteekkitoimialan johtajuuden. Jos tässä murroksen ajassa tahdotaan menestyä ja luoda kilpailuetua, edellyttää se eritoten ymmärrystä organisaation arjessa ilmenevästä todellisesta johtajuudesta. Edistääksemme toimialan kehittämistä tarvitsemme sen pohjaksi syvällisempää lisätietoa työntekijäkokemuksista kumpuavista johtajuuskäytännöistä. Tässä laadulliseen aineistoon perustuvassa kyselytutkimuksessa selvitettiin apteekkareiden johtajuustoimia farmaseuttisen henkilöstön kokemuksien näkökulmasta. Johtajuutta analysoitiin Bassin & Steidlmeierin (1999) transformationaalisen johtajuuden viitekehyksen kautta. Tutkimusaineistosta nostetaan esille merkittävimpiä johtajuuskäytänteitä, jotka osaltaan saattavat tukea tai heikentää johtajuustoimien vaikuttavuutta apteekeissa. Farmasisteille suunnattu kysely tuotti laajan määrän tutkimustietoa, ja avoimiin kysymyksiin saatiin vastauksia yhteensä 337:lta vastaajalta. Analyysivaiheessa valittuja johtajuuteen liittyviä teemoja peilattiin ihannoidun vaikuttamisen, inspiroivan motivoinnin, yksilöllisen huomioinnin ja älyllisen stimuloinnin kautta. Tämän ohella huomioitiin tutkimusaiheen ulkopuolelta kumpuavia kokemuksia, jotka saattavat kertoa transformationaalisen johtajuuden puutteellisuudesta. Tutkimus toi selkeästi esille, että apteekkareiden toteuttamassa johtajuudessa koetaan merkittäviä eroja eri toimipaikkojen kesken. Syvimmillään kuvaukset ihannoidusta vaikuttamisesta kertoivat apteekkarin esimerkillä johtamisen luomasta luottamuksen ilmapiiristä, jossa mahdollistettiin omien päätösten tekeminen ja omien vahvuuksien hyödyntäminen organisaation tavoitteiden mukaisesti. Yhtenä merkittävänä tutkimushavaintona voidaan pitää sitä, että farmasistit arvostivat asiakaspalvelua siten, miten he kokivat apteekkarin itsensä sitä arvostavan. Pääosin tämä tuli esille kokemuksissa, joissa vastaajat kokivat, että apteekkarin tulee johtaa asiakaspalvelua omalla esimerkillään, tarjoten aktiivisesti tukea olemalla läsnä työntekijöilleen. Tämän ohella tutkimustuloksista nousi esille erityisesti proviisorien merkittävä rooli apteekkien johtajuudessa, ja sen lisäksi strategian sekä johtamisjärjestelmän suunnitelmallisuuden puutteellisuus. Tutkimuksessa organisaatioiden suurimmaksi haasteeksi paljastui dialogisen vuorovaikutuksen olemattomuus, ja yhteisten keskustelufoorumien sekä kehityskeskustelujen puuttuminen. Tulkittaessa aineistoa kävi selväksi, että moni apteekkien johtajuuteen liittyvistä haasteista olisi voinut ratketa syvällisemmän dialogisen johtamisen avulla.