The role of organisational inertia during transition to circular economy
Keinänen, Elias Sakari (2021-11-24)
Keinänen, Elias Sakari
24.11.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112456710
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021112456710
Tiivistelmä
Circular economy has faced a rapid growth of interest amongst academia and the business world during the past years. This increase of interest not only verifies the high expectations the concept faces, but also reveals its novelty. The premise of circular economy is to move away from traditional linear take make dispose mindset towards redefining growth in a circular manner by integrating economic activities with environmental well-being and by shifting the attention towards return and renew mentality and seeing resources as regenerative and renewable. This study aims is to find answers as to why a concept with such promising features and governmental interest still fails to attract the attention of the corporate world in a wider scale. Some answers are hoped to be found from organisational inertia. Organisational inertia studies how organisations are able to, or more importantly unable to, react to changes happening in their operative environment. The aim of this research is to study the cognitive, behavioural, and structural factors that might form a gap between organisational awareness and actual behaviour, possibly causing this witnessed lack of actions taken to move towards circular economy.
The empirical part of this research is based on a single case of a company that has successfully been able to renew itself and transform towards exploring more renewable alternatives. Single case study has been argued on benchmarking purposes and by having organisational data from longer period. The case company operates in a very investment sensitive and traditionally not environmentally friendly field of oil refining, giving interesting insight on factors enables and motivates change. This study is based on qualitative research method due to its more in-depth nature and granting the possibility to investigate core reasons behind certain decisions and by being able to grasp the specific nuances that otherwise could be missed.
The findings of this research are three-fold. First this study advances the theory of circular economy by exploring the role of organisational inertia when transitioning to circular practices. The results show that by possessing many of the change enabling factors the inertial tendencies towards transforming to circular activities diminishes. Secondly this study strengthens the already established literature by supporting the findings on the important role of the size and position one possesses in its operative industry, the separation of circular activities as their own set of actions to mitigate stress and internal competition, implementing a set of smaller changes during longer period of time to create a sense of gradual improvement, enforcing clear communication throughout the organisation, and stressing the importance of managerial involvement. Thirdly this study provides a case example on how an incumbent organisation has been able to change. What barriers the case company has had to overcome, how these barriers were overcome, and what decisions guided undertaking this transformation journey. This serves then as a base for managerial implications and further research to build on, with hopes on seeing this promising concept of circular economy thriving in the future. Kiertotalouden perustana on siirtyä pois vallitsevista ”ota, käytä, heitä pois” -ajattelumalleista, kohti kasvun tavoittelua uusiutuvuuden asettamissa rajoissa. Konseptin tarkoituksena on integroida luonnon hyvinvointi kaupallisiin aktiviteetteihin ja siirtyä kohti palautusjärjestelmiä ja resurssien näkemistä uusiutuvina ja uudelleen käytettävinä komponentteina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä siihen, miksi konseptit kuten kiertotalous, jotka ovat vahvan akateemisen ja kaupallisen kiinnostuksen kohteena, epäonnistuvat saamaan laajamittaisen kaupallisen hyväksynnän ja käyttöönoton. Vastauksia tähän kysymykseen odotetaan löytyvän yrityksien kitkasta. Kitka mittaa, kuinka yritykset onnistuvat, tai useammin epäonnistuvat, reagoimaan niiden operatiivisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä kognitiivisia, käyttäytymiseen liittyviä ja rakenteellisia kitkoja yritys mahdollisesti kokee siirtyessään kohti uusiutuvia liiketoimintamalleja. Kitkojen mahdollisesti muodostama aukko yrityksen tietoisuuden ja toiminnan välillä voi edesauttaa vastaamaan siihen, miksi konseptit kuten kiertotalous eivät ole laajemmin yritysmaailman käytössä.
Tutkimuksen empiirinen osa perustuu yksittäiseen laadulliseen tapaustutkimukseen. Tutkimuksen kohteena on suomalainen öljyjalostamo, joka on perinteisesti todella jäykässä ja investointiriippuvaisessa toimintaympäristössä onnistunut muuntautumaan kohti uusiutuvia ja kiertäviä liiketoimintamalleja. Yhteen yritykseen keskittyminen mahdollistaa yrityksen historian laajemman tarkastelun ja datan keräämisen pidemmältä aikaväliltä. Tämä vuorostaan edesauttaa vastaamaan siihen, millaisia muutoksia yrityksen on täytynyt käydä läpi olemassaolonsa aikana. Laadullinen tutkimus mahdollistaa syvällisemmän analysoinnin päätöksistä, jotka ovat ohjanneet muutosta, sekä mahdollisuuden tunnistaa niitä rajoitteita, jotka ovat mahdollisesti vaikuttaneet muutoskyvykkyyteen.
Tämän tutkimuksen tulokset ovat kolmenlaisia. Ensinnäkin tutkimus edistää kiertotalouden teorioita laajentamalla teoriaa yrityksen sisäisen kitkan merkityksestä kiertotalouteen siirtymisessä. Tulokset osoittavat, että monilla muutosta edesauttavilla tekijöillä yritykset voivat minimoida kiertotalouteen siirtymisen kohtaamaa kitkaa. Toiseksi tutkimus tukee jo julkaistuja tutkimuksia yrityksen koon ja operatiivisen ympäristöön sijoittumisen merkityksestä, kiertotalouden omaksi yksikökseen erottamisen tärkeydestä sisäisen kilpailun vähentämiseksi, pienten muutoksien tekemistä pidemmällä aikavälillä vahvistamaan tunnetta asteittaisesta muutoksesta radikaalin muutoksen sijaan, selkeän ja avoimen kommunikaation merkityksestä, sekä johdon tärkeästä roolista muutostilanteissa. Kolmanneksi tutkimus antaa esimerkkejä siitä, kuinka olemassa oleva yritys on onnistunut muuntautumaan kohti kiertotaloutta. Mitä esteitä yritys on kohdannut, miten niistä on päästy yli ja mitkä päätökset ovat ohjanneet muutosta. Näiden pohjalta on tunnistettu kehotuksia johdolle sekä aukkoja jatkotutkimuksien täytettäväksi.
The empirical part of this research is based on a single case of a company that has successfully been able to renew itself and transform towards exploring more renewable alternatives. Single case study has been argued on benchmarking purposes and by having organisational data from longer period. The case company operates in a very investment sensitive and traditionally not environmentally friendly field of oil refining, giving interesting insight on factors enables and motivates change. This study is based on qualitative research method due to its more in-depth nature and granting the possibility to investigate core reasons behind certain decisions and by being able to grasp the specific nuances that otherwise could be missed.
The findings of this research are three-fold. First this study advances the theory of circular economy by exploring the role of organisational inertia when transitioning to circular practices. The results show that by possessing many of the change enabling factors the inertial tendencies towards transforming to circular activities diminishes. Secondly this study strengthens the already established literature by supporting the findings on the important role of the size and position one possesses in its operative industry, the separation of circular activities as their own set of actions to mitigate stress and internal competition, implementing a set of smaller changes during longer period of time to create a sense of gradual improvement, enforcing clear communication throughout the organisation, and stressing the importance of managerial involvement. Thirdly this study provides a case example on how an incumbent organisation has been able to change. What barriers the case company has had to overcome, how these barriers were overcome, and what decisions guided undertaking this transformation journey. This serves then as a base for managerial implications and further research to build on, with hopes on seeing this promising concept of circular economy thriving in the future.
Tutkimuksen empiirinen osa perustuu yksittäiseen laadulliseen tapaustutkimukseen. Tutkimuksen kohteena on suomalainen öljyjalostamo, joka on perinteisesti todella jäykässä ja investointiriippuvaisessa toimintaympäristössä onnistunut muuntautumaan kohti uusiutuvia ja kiertäviä liiketoimintamalleja. Yhteen yritykseen keskittyminen mahdollistaa yrityksen historian laajemman tarkastelun ja datan keräämisen pidemmältä aikaväliltä. Tämä vuorostaan edesauttaa vastaamaan siihen, millaisia muutoksia yrityksen on täytynyt käydä läpi olemassaolonsa aikana. Laadullinen tutkimus mahdollistaa syvällisemmän analysoinnin päätöksistä, jotka ovat ohjanneet muutosta, sekä mahdollisuuden tunnistaa niitä rajoitteita, jotka ovat mahdollisesti vaikuttaneet muutoskyvykkyyteen.
Tämän tutkimuksen tulokset ovat kolmenlaisia. Ensinnäkin tutkimus edistää kiertotalouden teorioita laajentamalla teoriaa yrityksen sisäisen kitkan merkityksestä kiertotalouteen siirtymisessä. Tulokset osoittavat, että monilla muutosta edesauttavilla tekijöillä yritykset voivat minimoida kiertotalouteen siirtymisen kohtaamaa kitkaa. Toiseksi tutkimus tukee jo julkaistuja tutkimuksia yrityksen koon ja operatiivisen ympäristöön sijoittumisen merkityksestä, kiertotalouden omaksi yksikökseen erottamisen tärkeydestä sisäisen kilpailun vähentämiseksi, pienten muutoksien tekemistä pidemmällä aikavälillä vahvistamaan tunnetta asteittaisesta muutoksesta radikaalin muutoksen sijaan, selkeän ja avoimen kommunikaation merkityksestä, sekä johdon tärkeästä roolista muutostilanteissa. Kolmanneksi tutkimus antaa esimerkkejä siitä, kuinka olemassa oleva yritys on onnistunut muuntautumaan kohti kiertotaloutta. Mitä esteitä yritys on kohdannut, miten niistä on päästy yli ja mitkä päätökset ovat ohjanneet muutosta. Näiden pohjalta on tunnistettu kehotuksia johdolle sekä aukkoja jatkotutkimuksien täytettäväksi.