Henkilöstövähennykset johdon näkökulmasta
Ahlfors, Emil Mikael (2021-11-19)
Ahlfors, Emil Mikael
19.11.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111956285
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111956285
Tiivistelmä
Globaalissa ja syklisessä maailmantaloudessa on viimeisten vuosikymmenten aikana yleistynyt huomattavissa määrin henkilöstövähennykset. Henkilöstövähennysten lisääntyminen on havaittavissa kaikkialla maailmassa, ja niiden yleistymiseen ovat vaikuttaneet lukuisat tekijät, kuten kiristynyt kilpailu, talouden syklisyys, markkinoiden globaalisuus sekä tuotannon ulkoistaminen halvemman tuotannon maihin. Henkilöstövähennykset eivät tarkoita ainoastaan massalomautuksia ja -irtisanomisia, vaan tutkimuksen kontekstissa ne ymmärretään laajempana käsitteenä.
Ne ymmärretään johdettuina, strategisina toimenpiteinä, joilla yritys uudistaa organisaatiotansa, vähentää työvoiman määrää, pienentää kustannuksia ja vaikuttaa prosesseihin. Tässä tutkimuksessa henkilöstövähennyksiä tarkastellaan yritysjohdon näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, minkälaisia näkökulmia yrityksen johdon tulee ottaa huomioon, kun se päättää henkilöstövähennyksistä. Tutkimusongelmaan lähdetään vastaamaan ensiksi tarkastelemalla, mitä henkilöstövähennykset ovat ja mitä kyseinen termi tarkoittaa. Seuraavassa vaiheessa tutkimusongelmaa tarkastellaan suomalaisen lainsäädännön kontekstissa. Suomen työlainsäädäntö asettaa tiukat raamit sille, missä tilanteissa, minkälaisilla perusteilla ja minkälaista menettelyä noudattaen Suomessa voidaan suorittaa henkilöstövähennystoimenpiteitä. Suomessa kollektiivisia henkilöstövähennystoimenpiteitä voidaan suorittaa ainoastaan tuotannollisista, taloudellisista tai liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvistä syistä. Vähennyksien tulee perustua asialliseen ja painavaan syyhyn. Yrityksen koosta riippuen henkilöstövähennysten yhteydessä on toimitettava myös yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa tarkasteltiin henkilöstövähennyksien perusteita, keinoja ja niiden vaikutuksia kansainväliseen tutkimukseen perustuen. Tarkastelussa havaittiin, että perusteita vähennyksille sekä keinoja vähennyksille on useita erilaisia. Valitut keinot ja tilanne, jossa henkilöstövähennyksiä suoritettuun vaikuttavat vähennysten lopputulemaan.
Tutkimuksen empiriaosuudessa tarkasteltiin aineistoanalyysin keinoin neljän suomalaisen pörssiyrityksen johdon julkisissa esiintymisissä antamia perusteita henkilöstövähennyksille. Analyysin perusteella tunnistettiin kolme erilaista näkökulmaa, joilla yrityksen johto oli mediaesiintymisissä perustellut henkilöstövähennyksiä. Nämä aineistosta tunnistetut johdon näkökulmat ovat henkilöstövähennysten perusteet, tavoitteet sekä keinot.
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että johdon päätöksenteko henkilöstövähennysten yhteydessä
on pitkä prosessi, jossa on paljon huomioonotettavia tekijöitä. Parhaaseen lopputulokseen yritykset pääsevät, kun ne aidosti johtavat vähennystilanteita, toimivat proaktiivisesti sekä hyödyntävät harkitusti ja tarkoituksenmukaisesti useampia vähennyskeinoja kerralla. Henkilöstövähennykset vaikuttavat olevan pysyvä ilmiö, ja niitä suorittaessa johdon olisi pystyttävä hyödyntämään niiden tarjoama mahdollisuus kehittää organisaatiota ja parantaa kilpailukykyä.
Ne ymmärretään johdettuina, strategisina toimenpiteinä, joilla yritys uudistaa organisaatiotansa, vähentää työvoiman määrää, pienentää kustannuksia ja vaikuttaa prosesseihin. Tässä tutkimuksessa henkilöstövähennyksiä tarkastellaan yritysjohdon näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, minkälaisia näkökulmia yrityksen johdon tulee ottaa huomioon, kun se päättää henkilöstövähennyksistä. Tutkimusongelmaan lähdetään vastaamaan ensiksi tarkastelemalla, mitä henkilöstövähennykset ovat ja mitä kyseinen termi tarkoittaa. Seuraavassa vaiheessa tutkimusongelmaa tarkastellaan suomalaisen lainsäädännön kontekstissa. Suomen työlainsäädäntö asettaa tiukat raamit sille, missä tilanteissa, minkälaisilla perusteilla ja minkälaista menettelyä noudattaen Suomessa voidaan suorittaa henkilöstövähennystoimenpiteitä. Suomessa kollektiivisia henkilöstövähennystoimenpiteitä voidaan suorittaa ainoastaan tuotannollisista, taloudellisista tai liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvistä syistä. Vähennyksien tulee perustua asialliseen ja painavaan syyhyn. Yrityksen koosta riippuen henkilöstövähennysten yhteydessä on toimitettava myös yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa tarkasteltiin henkilöstövähennyksien perusteita, keinoja ja niiden vaikutuksia kansainväliseen tutkimukseen perustuen. Tarkastelussa havaittiin, että perusteita vähennyksille sekä keinoja vähennyksille on useita erilaisia. Valitut keinot ja tilanne, jossa henkilöstövähennyksiä suoritettuun vaikuttavat vähennysten lopputulemaan.
Tutkimuksen empiriaosuudessa tarkasteltiin aineistoanalyysin keinoin neljän suomalaisen pörssiyrityksen johdon julkisissa esiintymisissä antamia perusteita henkilöstövähennyksille. Analyysin perusteella tunnistettiin kolme erilaista näkökulmaa, joilla yrityksen johto oli mediaesiintymisissä perustellut henkilöstövähennyksiä. Nämä aineistosta tunnistetut johdon näkökulmat ovat henkilöstövähennysten perusteet, tavoitteet sekä keinot.
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että johdon päätöksenteko henkilöstövähennysten yhteydessä
on pitkä prosessi, jossa on paljon huomioonotettavia tekijöitä. Parhaaseen lopputulokseen yritykset pääsevät, kun ne aidosti johtavat vähennystilanteita, toimivat proaktiivisesti sekä hyödyntävät harkitusti ja tarkoituksenmukaisesti useampia vähennyskeinoja kerralla. Henkilöstövähennykset vaikuttavat olevan pysyvä ilmiö, ja niitä suorittaessa johdon olisi pystyttävä hyödyntämään niiden tarjoama mahdollisuus kehittää organisaatiota ja parantaa kilpailukykyä.