Yrityksen maksuhäiriön ennustaminen monen muuttujan erotteluanalyysin avulla
Kalliomäki, Teemu (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman ongelmana on voidaanko maksuhäiriöyritykset erottaa terveiden yritysten joukosta käyttäen apuna Prihtin ja Sundgrenin uudelleen estimoituja erottelumalleja sekä omaa erottelumallia.
Tutkimusaineistona käytettiin 100 suomalaisen yritysten tilinpäätöstietoja vuosilta 2000 ja 2001. Aineiston terveet yritykset saatiin Vaasan yliopiston Suomen Asiakastieto Oy:n julkaisemasta VOITTO+ -tilinpäätöstietokannasta. Vastaavasti maksuhäiriöyritykset saatiin Vaasan yliopiston Suomen Asiakastieto Oy:n julkaisemasta maksuhäiriöaineistosta. Estimointiaineistoon kuului 30 ja vertailuaineistoon 20 maksuhäiriöyritystä vastinpareineen.
Tutkimuksen mukaan kaikki kolme erotteluanalyysimallia soveltuvat hyvin maksuhäiriöyritysten erottamiseen terveiden yritysten joukosta vuotta ja kahta vuotta ennen häiriöajankohtaa. Malleista parhaiten yritykset ennusti omiin ryhmiinsä Sundgrenin malli. Toiseksi parhaiten ennusti Prihtin malli ja kolmanneksi parhaiten oma erottelumalli. Lopullisissa tuloksissa ei ollut suuria eroja. Parhaimman ja heikoimman erottelumallin ero oli vain 3,3 prosenttiyksikköä. Suurimman painoarvon erottelumalleissa sai vakavaraisuutta kuvaava tunnusluku omavaraisuusaste. Tämä tukee aikaisempia tutkimustuloksia.
Tutkimusaineistona käytettiin 100 suomalaisen yritysten tilinpäätöstietoja vuosilta 2000 ja 2001. Aineiston terveet yritykset saatiin Vaasan yliopiston Suomen Asiakastieto Oy:n julkaisemasta VOITTO+ -tilinpäätöstietokannasta. Vastaavasti maksuhäiriöyritykset saatiin Vaasan yliopiston Suomen Asiakastieto Oy:n julkaisemasta maksuhäiriöaineistosta. Estimointiaineistoon kuului 30 ja vertailuaineistoon 20 maksuhäiriöyritystä vastinpareineen.
Tutkimuksen mukaan kaikki kolme erotteluanalyysimallia soveltuvat hyvin maksuhäiriöyritysten erottamiseen terveiden yritysten joukosta vuotta ja kahta vuotta ennen häiriöajankohtaa. Malleista parhaiten yritykset ennusti omiin ryhmiinsä Sundgrenin malli. Toiseksi parhaiten ennusti Prihtin malli ja kolmanneksi parhaiten oma erottelumalli. Lopullisissa tuloksissa ei ollut suuria eroja. Parhaimman ja heikoimman erottelumallin ero oli vain 3,3 prosenttiyksikköä. Suurimman painoarvon erottelumalleissa sai vakavaraisuutta kuvaava tunnusluku omavaraisuusaste. Tämä tukee aikaisempia tutkimustuloksia.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]