Esimiesviestintä organisaation johtamistyylin ilmentäjänä : Tarkastelussa Algol-konsernin esimies-alaisviestintä
Pajukangas, Heidi (2021-10-26)
Pajukangas, Heidi
26.10.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102652467
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102652467
Tiivistelmä
Esimiesviestintä on keskeinen osa organisaatiossa tehtävää viestintää. Esimies on yhtä aikaa yksi organisation työntekijöistä, johtaja alaisilleen sekä organisaation edustaja sidosryhmilleen, joten hänen viestintätaidoiltaan vaaditaan paljon. Esimiehen tekemän viestinnän taustalla vaikuttaa myös organisaatiokäsitys ja se, miten taustaorganisaatio tukee esimiestä tämän työssä ja viestinnässä.
Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa konsernissa esiintyviä organisaatiokäsityksiä ja johtamisviestinnän lajeja sekä esimiesten että alaisten näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan, millainen kokonaiskuva esimiesviestinnän kulttuurista syntyy. Esimiesviestinnän kulttuurilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa niitä viestinnän taustalla vaikuttavia organisaatiossa sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tapoja, tottumuksia ja uskomuksia, jotka yhdessä muodostavat tietynlaisen viestintäkulttuurin. Tutkimuksen kohteena on Algol-konsernin Suomessa toimivien yritysten esimiesten ja alaisten välinen viestintä. Painopiste on esimiesten tekemässä viestinnässä, mutta myös alaisten rooleja sisäisessä viestinnässä tarkastellaan. Teoriataustana toimii joukko organisaatiokäsityksiä ja johtamisviestinnän lajeja. Organisaatiokäsityksistä tutkimuksessa on hyödynnetty klassisia, käyttäytymistieteellisiä ja organisaatioteoreettisia näkemyksiä. Johtamisviestintää on tarkasteltu autoritäärisen, itsevarman ja passiivisen johtamisviestinnän lajien kautta. Organisaatiokäsitysten ja johtamisviestinnän lajien keskeisiin teemoihin perustuen luotiin aineiston keruuta varten anonyymit kyselytutkimukset: toinen esimiehille ja toinen alaisille. Analyysissa kyselyiden vastauksia on vertailtu toisiinsa ja pyritty tunnistamaan, mitä johtamisviestinnän tyylilajeja konsernissa esimiesten ja alaisten vastausten perusteella esiintyy ja millainen kokonaiskuva esimiesviestinnän kulttuurista syntyy.
Keskeisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että sekä esimiehet että alaiset kokevat esimiesten tekemän viestinnän enimmäkseen demokraattiseksi, tasapuoliseksi ja osallistavaksi. Sen täsmällisyys ja säännöllisyys on tunnistettu molemmissa ryhmissä. Konsernissa ei ole havaittavissa suuria viestinnällisiä ristiriitoja, joten esimiesviestintää voidaan kehittää konsernin ja sen tytäryhtiöiden tarpeista lähtien. Tutkimuksessa havaittiin myös, että alaisten kokemusta sekä tiedon saajana että jakajana tulisi ottaa enemmän huomioon. Myös rakentavan palautteen ja kiitoksen molemminpuoliseen viestintään on hyvä kiinnittää huomiota. Jatkotutkimuksena voidaan tarkastella esimiesviestintään tyytymättömän vähemmistön viestinnällisiä tarpeita: estääkö jokin viestintävälineen, osaamisen tai ilmaisutaidon puute tai vanhentunut toimintatapa hyvän viestinnän esimiehen ja alaisen välillä.
Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa konsernissa esiintyviä organisaatiokäsityksiä ja johtamisviestinnän lajeja sekä esimiesten että alaisten näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan, millainen kokonaiskuva esimiesviestinnän kulttuurista syntyy. Esimiesviestinnän kulttuurilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa niitä viestinnän taustalla vaikuttavia organisaatiossa sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tapoja, tottumuksia ja uskomuksia, jotka yhdessä muodostavat tietynlaisen viestintäkulttuurin. Tutkimuksen kohteena on Algol-konsernin Suomessa toimivien yritysten esimiesten ja alaisten välinen viestintä. Painopiste on esimiesten tekemässä viestinnässä, mutta myös alaisten rooleja sisäisessä viestinnässä tarkastellaan. Teoriataustana toimii joukko organisaatiokäsityksiä ja johtamisviestinnän lajeja. Organisaatiokäsityksistä tutkimuksessa on hyödynnetty klassisia, käyttäytymistieteellisiä ja organisaatioteoreettisia näkemyksiä. Johtamisviestintää on tarkasteltu autoritäärisen, itsevarman ja passiivisen johtamisviestinnän lajien kautta. Organisaatiokäsitysten ja johtamisviestinnän lajien keskeisiin teemoihin perustuen luotiin aineiston keruuta varten anonyymit kyselytutkimukset: toinen esimiehille ja toinen alaisille. Analyysissa kyselyiden vastauksia on vertailtu toisiinsa ja pyritty tunnistamaan, mitä johtamisviestinnän tyylilajeja konsernissa esimiesten ja alaisten vastausten perusteella esiintyy ja millainen kokonaiskuva esimiesviestinnän kulttuurista syntyy.
Keskeisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että sekä esimiehet että alaiset kokevat esimiesten tekemän viestinnän enimmäkseen demokraattiseksi, tasapuoliseksi ja osallistavaksi. Sen täsmällisyys ja säännöllisyys on tunnistettu molemmissa ryhmissä. Konsernissa ei ole havaittavissa suuria viestinnällisiä ristiriitoja, joten esimiesviestintää voidaan kehittää konsernin ja sen tytäryhtiöiden tarpeista lähtien. Tutkimuksessa havaittiin myös, että alaisten kokemusta sekä tiedon saajana että jakajana tulisi ottaa enemmän huomioon. Myös rakentavan palautteen ja kiitoksen molemminpuoliseen viestintään on hyvä kiinnittää huomiota. Jatkotutkimuksena voidaan tarkastella esimiesviestintään tyytymättömän vähemmistön viestinnällisiä tarpeita: estääkö jokin viestintävälineen, osaamisen tai ilmaisutaidon puute tai vanhentunut toimintatapa hyvän viestinnän esimiehen ja alaisen välillä.