Lean-ajattelun ja visuaalisen johtamisen käyttö tuotekehityksessä
Ketola, Tuomo Herman (2021-11-11)
Ketola, Tuomo Herman
11.11.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111154664
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111154664
Tiivistelmä
Kova globaali kilpailu, markkinoiden vaatimukset ja taloudelliset kriisit luovat yrityksille paineen kehittää omaa toimintaansa. Kireästä kilpailutilanteesta selvitäkseen yritysten tulee kehittää innovointia ja julkaista nopeammin uusia tuotteita, mikä vaatii tuotekehitysprosessien kehittämistä ja tehostamista. Prosessien ja samalla koko liiketoiminnan kehittämiseksi on ehdotettu siirtymistä käyttämään lean-ajattelua. Tämän ajattelumallin juuret ovat lähtöisin japanilaisen autonvalmistaja Toyotan toiminnasta ja ajattelumallia pidetään yrityksen menestystekijänä. Lean-ajattelumallin ydin koostuu arvon luonnista ja hukkatekijöiden eliminoinnista. Tässä ajattelumallissa pyritään parantamaan prosessien virtaustehokkuutta perinteisen resurssitehokkuuden sijasta. Lean-ajattelumalli on käytössä monissa yrityksissä tuotannon prosessien kehittämisen välineenä, mutta mallia on mahdollista käyttää uuden tuotteen kehitysprosessissa. Lean-ajatteluun liittyy olennaisesti visuaalinen johtaminen ja jatkuva parantaminen. Visuaalista johtamista voidaan käyttää muiden johtamistyylien apuna ja on esitetty, että suorituksen johtaminen, visuaalinen johtaminen ja jatkuva parantaminen muodostaisivat toisiinsa yhdistetyn kokonaisuuden. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada vastauksia siihen, miten lean-ajattelu ja visuaalinen johtaminen esiintyvät valituissa tuotekehitysorganisaatioissa. Tämän tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat teoriat, jotka liittyvät lean-ajatteluun pohjautuvan tuotekehitykseen ja visuaaliseen johtamiseen. Teoreettiseen viitekehykseen pyrittiin käyttämään viimeisimpiä tieteellisiä julkaisuja ja kirjallisuutta. Ilmiötä tutkittiin henkilöstön näkökulmasta huomioiden esimiesten ja alaisten välisen toiminnan. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin maaliskuussa 2021 teemahaastatteluja hyödyntäen. Haasteltavien joukko koostui sekä esimiehistä että alaisista, jotka työskentelevät teknologiateollisuutta edustavissa suomalaisissa tuotekehitysorganisaatioissa. Organisaatiot ovat osa suurempaa globaalia yhtymää. Tutkimustuloksia on peilattu teoriatietoon ja pyritty tunnistamaan yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tulosten yhteydessä on annettu suosituksia miten eri osa-alueita olisi mahdollista kehittää teoriaan peilaten. Tutkimuksessa nousi esiin, että tutkittavat organisaatiot käyttivät jonkun verran lean-ajatteluun liittyviä menetelmiä mutta organisaatiot eivät toimineet täysin lean-ajattelun mukaisesti. Yleinen näkemys oli, että lean-ajattelu on erilaisten hukkatekijöiden eliminointia, eli arvoa tuottamattomien tekijöiden poistoa. Arvoa lisääviä tekijöitä ei noussut esille. Merkittävä havainto oli lean-ajatteluun olennaisesti kuuluvan jatkuvan parantamisen lähes olematon esiintyminen organisaatioissa. Visuaalinen johtaminen oli organisaatioissa käytössä ja sillä seurattiin suoriutumista, mutta yhteyttä jatkuvaan parantamiseen ei esiintynyt. Tutkimuksen lopussa on esitetty jatkotutkimusaiheita. Eräs jatkotutkimusaihe koskee organisaation suoritukseen liittyvien mittausten kehittämiseen.