Tekstuaalinen analyysi tilintarkastuspalkkioiden selittäjänä
Peltola, Ville Eero (2021-09-29)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092947656
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021092947656
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkitaan yritysten vuosikertomusten sanamäärän ja nettosävyn vaikutusta tilintarkastuspalkkion suuruuteen. Nettosävy määritetään käyttämällä sanalistoja, jotka sisältävät taloudellisessa mielessä positiivisia tai negatiivisia sanoja. Positiivisten ja negatiivisten sanojen erotus suhteutetaan vuosikertomuksen kokonaissanamäärään, jolloin saadaan dokumentin nettosävylle numeerinen arvo. Aiempien tutkimuksien mukaan vuosikertomuksen sanamäärän kasvu sekä negatiivinen nettosävy nostavat tilintarkastuspalkkioita ja molemmat havainnot asetetaan tämän tutkielman hypoteeseiksi.
Viime vuosikymmenen aikana tekstuaalisen analyysin teoria ja metodologia ovat kehittyneet siten, että tekstien kielellisiä ominaisuuksia pystytään mittaamaan ja muuttamaan kvantitatiiviseen muotoon. Tekstuaalisella analyysillä pystytään luomaan asiakasyrityksestä uusia tarkasteltavia tekijöitä, jotka saattavat selittää taloudellisia asioita, kuten tilintarkastuspalkkioiden suuruutta. Tekstin sanamäärä on luettavuuden mittari, ja sillä on havaittu vahvat yhteydet luettavuuden muihin mittareihin, kuten luettavuusindekseihin. Vuosikertomuksen sanamäärän on havaittu kuitenkin mittaavan myös yrityksen kompleksisuutta, joka on tilintarkastuspalkkiota nostava vaikeasti mitattavissa oleva muuttuja. Vuosikertomuksen nettosävyn taasen on havaittu mittaavan yrityksen kannattavuutta ja yleistä tilintarkastusriskiä. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan tunnistettu vuosikertomuksen sanamäärän luettavuusaspektin ja nettosävyn yleisen tilintarkastusriskin aspektin osalta tarkkoja vaikutusmekanismeja tilintarkastuspalkkion kasvuun.
Tutkielman aineisto koostuu 2154 yritysvuodesta 399:ltä eri yritykseltä, jotka on noteerattu pohjoismaisissa pörsseissä. Tarkasteluajanjakso sisältää vuodet 2009–2019. Työn empiirisessä osassa tutkitaan aineistosta vuosikertomusten sanamäärän ja nettosävyn vaikutusta tilintarkastuspalkkioon OLS-regressiomallien ja Pearsonin korrelaatiokertoimien avulla. Menetelmien yhdistelmällä tutkitaan tarkemmin sitä, mitä sanamäärä ja nettosävy mittaavat ja miksi ne vaikuttavat tilintarkastuspalkkion suuruuteen.
Sanamäärän kasvulla havaitaan tilintarkastuspalkkioita kasvattava vaikutus, ja tulos on tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksen tuloksiin perustuen vuosikertomuksen sanamäärä ei mittaa luettavuutta, mutta se mittaa yrityksen kompleksisuutta, jonka tilintarkastajat ottavat huomioon palkkiota määrittäessään. Tutkimuksen toinen hypoteesi ei saanut vahvistusta. Vuosikertomuksen positiivisuus ei laske tilastollisesti merkitsevästi tilintarkastuspalkkioita. Tilintarkastajat säilyttävät ammatillisen skeptisyytensä ja vuosikertomuksen positiivisella tai negatiivisella nettosävyllä ei ole vaikutusta tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen.
Viime vuosikymmenen aikana tekstuaalisen analyysin teoria ja metodologia ovat kehittyneet siten, että tekstien kielellisiä ominaisuuksia pystytään mittaamaan ja muuttamaan kvantitatiiviseen muotoon. Tekstuaalisella analyysillä pystytään luomaan asiakasyrityksestä uusia tarkasteltavia tekijöitä, jotka saattavat selittää taloudellisia asioita, kuten tilintarkastuspalkkioiden suuruutta. Tekstin sanamäärä on luettavuuden mittari, ja sillä on havaittu vahvat yhteydet luettavuuden muihin mittareihin, kuten luettavuusindekseihin. Vuosikertomuksen sanamäärän on havaittu kuitenkin mittaavan myös yrityksen kompleksisuutta, joka on tilintarkastuspalkkiota nostava vaikeasti mitattavissa oleva muuttuja. Vuosikertomuksen nettosävyn taasen on havaittu mittaavan yrityksen kannattavuutta ja yleistä tilintarkastusriskiä. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan tunnistettu vuosikertomuksen sanamäärän luettavuusaspektin ja nettosävyn yleisen tilintarkastusriskin aspektin osalta tarkkoja vaikutusmekanismeja tilintarkastuspalkkion kasvuun.
Tutkielman aineisto koostuu 2154 yritysvuodesta 399:ltä eri yritykseltä, jotka on noteerattu pohjoismaisissa pörsseissä. Tarkasteluajanjakso sisältää vuodet 2009–2019. Työn empiirisessä osassa tutkitaan aineistosta vuosikertomusten sanamäärän ja nettosävyn vaikutusta tilintarkastuspalkkioon OLS-regressiomallien ja Pearsonin korrelaatiokertoimien avulla. Menetelmien yhdistelmällä tutkitaan tarkemmin sitä, mitä sanamäärä ja nettosävy mittaavat ja miksi ne vaikuttavat tilintarkastuspalkkion suuruuteen.
Sanamäärän kasvulla havaitaan tilintarkastuspalkkioita kasvattava vaikutus, ja tulos on tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksen tuloksiin perustuen vuosikertomuksen sanamäärä ei mittaa luettavuutta, mutta se mittaa yrityksen kompleksisuutta, jonka tilintarkastajat ottavat huomioon palkkiota määrittäessään. Tutkimuksen toinen hypoteesi ei saanut vahvistusta. Vuosikertomuksen positiivisuus ei laske tilastollisesti merkitsevästi tilintarkastuspalkkioita. Tilintarkastajat säilyttävät ammatillisen skeptisyytensä ja vuosikertomuksen positiivisella tai negatiivisella nettosävyllä ei ole vaikutusta tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen.