Osallisuuden monimuotoisuus : Tutkimuskohteena kuntien osallisuusohjelmat
Willman, Sanna (2021-12-01)
Willman, Sanna
01.12.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101350930
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101350930
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ:
Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on ollut pitkään osa suomalaista lainsäädäntöä ja demokratiaan pohjautuvaa kansalaislähtöisyyttä. Useiden hallitusten ohjelmissa, kansallisissa suosituksissa ja kehittämishankkeissa osallisuus on ollut tärkeä elementti, jota on pyritty koros-tamaan. Perustuslaki ja kuntalaki ohjaavat julkista valtaa ja kuntia lisäämään kansalaisten osal-listumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Oikeus osallistumiseen ja vaikuttamiseen yhteiskun-nallisissa asioissa kuuluu kansanvaltaan. Kunnan asukkaiden rooli on muuttumassa perintei-sestä tarve- ja käyttäjälähtöisyydestä aktiiviseen resurssi- ja kansalaistoimijuuteen. Tässä muu-toksessa korostuvat kansalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen tärkeys sekä vuorovaikutus ja luottamus julkiseen valtaan tulevat entistä tärkeämmäksi. Kuntalaisilla on yhä enemmän vaa-timuksia ja odotuksia kuntapalveluita kohtaan. Kuntalain mukaan kuntalaisilla ja kunnan pal-velujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintoihin, sekä kunnanvaltuus-ton on pidettävä huoli vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksista kunnassaan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä osallisuuden monimuotoisuus tarkoittaa ja kuinka asiakaslähtöisyys on kytkeytyneenä osallisuuteen. Tutkimuksessa käytetään Interna-tional Association for Public Participation -järjestön kehittämää kansalaisosallistumisen mallia, joka kuvaa kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja vuorovaikutuk-seen hallinnon kanssa. Osallisuuden monimuotoisuudella tarkoitetaan tässä työssä osallisuu-den tyyppien monimuotoisuutta. Kyse on osallisuuden malleista, joilla voidaan kuvata kansa-laisten osallistumista päätöksenteon prosesseihin. Tarkoituksena on myös tarkastella, miten osallisuuden monimuotoisuus näyttäytyy kuntien osallisuusohjelmissa. Tämän tutkimuksen tiedonkeruumenetelmällä löytyi 35 kunnasta osallisuusohjelma, mitkä toimivat tutkimuksen aineistona. Tässä työssä selvitetään, mitä osallisuuden menetelmiä ja työkaluja kuntien osalli-suusohjelmissa käytetään. Tutkimuksessa on hyödynnetty pääosin teorialähtöistä sisällönana-lyysimenetelmää.
Tutkimuksen kohteena olevista kuntien osallisuusohjelmista löytyivät hyvin osallisuuden me-netelmistä seuraavat: informoida, konsultoida, osallistaa, tehdä yhteistyötä ja voimaannuttaa. Menetelmien käsittely vaihteli menetelmän toteamisesta tai menetelmän työkalun mainitsemi-sesta laajempaan aiheen käsittelyyn. Asiakkuus näyttäytyi osallisuusohjelmissa melko heikosti. Asiakaslähtöisyys kunnan palveluissa oli liitetty tehokkuuteen ja taloudellisuuteen, sekä sen oletettiin parantavan osallisuutta ja samanvertaisuutta kansalaisissa. Osallisuusmenetelmillä katsottiin olevan myönteisiä vaikutuksia suunniteltaessa asiakaslähtöisiä palveluja. Kunnan henkilöstön rooli tuottaa asiakaslähtöisiä palveluita tunnistettiin, ja henkilöstön koulutukseen haluttiin panostaa. Kuntien osallisuusohjelmista nousivat esille voimakkaasti teemat kaupun-kiaktivismi ja neljäs sektori. Osallisuusohjelmissa oli tunnistettu neljännen sektorin nousu yh-teiskunnallisena muutoksena. Ohjelmissa huomioitiin edustuksellisen demokratian riittämät-tömyys ja uudistamisen tarve yhteiskunnassa, minkä vastapainona nähtiin neljännen sektorin nousu.
Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on ollut pitkään osa suomalaista lainsäädäntöä ja demokratiaan pohjautuvaa kansalaislähtöisyyttä. Useiden hallitusten ohjelmissa, kansallisissa suosituksissa ja kehittämishankkeissa osallisuus on ollut tärkeä elementti, jota on pyritty koros-tamaan. Perustuslaki ja kuntalaki ohjaavat julkista valtaa ja kuntia lisäämään kansalaisten osal-listumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Oikeus osallistumiseen ja vaikuttamiseen yhteiskun-nallisissa asioissa kuuluu kansanvaltaan. Kunnan asukkaiden rooli on muuttumassa perintei-sestä tarve- ja käyttäjälähtöisyydestä aktiiviseen resurssi- ja kansalaistoimijuuteen. Tässä muu-toksessa korostuvat kansalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen tärkeys sekä vuorovaikutus ja luottamus julkiseen valtaan tulevat entistä tärkeämmäksi. Kuntalaisilla on yhä enemmän vaa-timuksia ja odotuksia kuntapalveluita kohtaan. Kuntalain mukaan kuntalaisilla ja kunnan pal-velujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintoihin, sekä kunnanvaltuus-ton on pidettävä huoli vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksista kunnassaan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä osallisuuden monimuotoisuus tarkoittaa ja kuinka asiakaslähtöisyys on kytkeytyneenä osallisuuteen. Tutkimuksessa käytetään Interna-tional Association for Public Participation -järjestön kehittämää kansalaisosallistumisen mallia, joka kuvaa kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja vuorovaikutuk-seen hallinnon kanssa. Osallisuuden monimuotoisuudella tarkoitetaan tässä työssä osallisuu-den tyyppien monimuotoisuutta. Kyse on osallisuuden malleista, joilla voidaan kuvata kansa-laisten osallistumista päätöksenteon prosesseihin. Tarkoituksena on myös tarkastella, miten osallisuuden monimuotoisuus näyttäytyy kuntien osallisuusohjelmissa. Tämän tutkimuksen tiedonkeruumenetelmällä löytyi 35 kunnasta osallisuusohjelma, mitkä toimivat tutkimuksen aineistona. Tässä työssä selvitetään, mitä osallisuuden menetelmiä ja työkaluja kuntien osalli-suusohjelmissa käytetään. Tutkimuksessa on hyödynnetty pääosin teorialähtöistä sisällönana-lyysimenetelmää.
Tutkimuksen kohteena olevista kuntien osallisuusohjelmista löytyivät hyvin osallisuuden me-netelmistä seuraavat: informoida, konsultoida, osallistaa, tehdä yhteistyötä ja voimaannuttaa. Menetelmien käsittely vaihteli menetelmän toteamisesta tai menetelmän työkalun mainitsemi-sesta laajempaan aiheen käsittelyyn. Asiakkuus näyttäytyi osallisuusohjelmissa melko heikosti. Asiakaslähtöisyys kunnan palveluissa oli liitetty tehokkuuteen ja taloudellisuuteen, sekä sen oletettiin parantavan osallisuutta ja samanvertaisuutta kansalaisissa. Osallisuusmenetelmillä katsottiin olevan myönteisiä vaikutuksia suunniteltaessa asiakaslähtöisiä palveluja. Kunnan henkilöstön rooli tuottaa asiakaslähtöisiä palveluita tunnistettiin, ja henkilöstön koulutukseen haluttiin panostaa. Kuntien osallisuusohjelmista nousivat esille voimakkaasti teemat kaupun-kiaktivismi ja neljäs sektori. Osallisuusohjelmissa oli tunnistettu neljännen sektorin nousu yh-teiskunnallisena muutoksena. Ohjelmissa huomioitiin edustuksellisen demokratian riittämät-tömyys ja uudistamisen tarve yhteiskunnassa, minkä vastapainona nähtiin neljännen sektorin nousu.