Monitasohallinta demokratian haastajana : Euroopan parlamentin puhemiehen asema monitasoisessa hallintajärjestelmässä
Salovaara, Susanna (2021)
Salovaara, Susanna
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102051846
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102051846
Tiivistelmä
Diskurssi demokratian huonosta tilasta maustettuna uutisilla mm. USA:n kongressitalon valtauksesta on huolestuttanut viime vuosina. Onko demokratian tila oikeasti epävakaa ja pystyvätkö kansalaiset vaikuttaa vaalien välissä laisinkaan? Päätöksenteko tuntuu karan-neen tavallisen kansalaisen ulottumattomiin ja päätöksien vastuukysymykset ovat epäselviä kansalaisille. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten demokratia toteutuu moni-tasoisessa hallintajärjestelmässä. Miten demokratiaa on vahvistettu niin, että kansalaiset voivat tulla kuulluksi? Euroopan parlamentti on suoralla kansanvaalilla valittava kansan-edustuslaitos, jonka 705 meppiä johtaa puhemies. Puhemies on siis ainoa EU-johtajista, joka saa mandaattinsa suoraan äänestäjiltä. Millainen on hänen asemansa EU:n monitasoi-sessa hallintajärjestelmässä?
Tutkielman teoriaosuudessa teemaa lähestytään kirjallisuuskatsauksella demokratian kehit-tämisestä, monitasohallinnan demokraattisesta ulottuvuudesta sekä Euroopan parlamentis-ta ja sen johtamisesta. Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu laadullisena tutkimuk-sena. Tutkielman aineisto koostuu kahdeksasta suomalaisen EU-virkamiehen haastattelusta, joilla on kokemusta joko Euroopan parlamentista tai neuvoa-antavista elimistä, eli aluei-den komiteasta ja talous- ja sosiaalikomiteasta. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisältöanalyysia. Tutkimuksen lopussa on muodostettu tuloksia peilaten teoriaa empiirisestä tutkimuksista saatuihin tuloksiin sekä vastaten tutkimusongelmaan ja -kysymyksiin.
Demokratian ei katsottu voivan huonosti. Eri vuosikymmenet ja -sadat ovat erilaisia ja de-mokratia kehittyy aikojen mukana. Tästä esimerkkinä on keinot, joilla hallinto ja päätök-sentekijät ovat pyrkineet aktivoimaan kansalaisia. Muun muassa komission järjestämät suo-rat kansalaiskuulemiset ja EU:n kansalaisaloite ovat pyrkimyksiä tuoda EU-hallinto lähem-mäs kansalaisia. Ylipäätään katsottiin, että suorat kanavat kansalaisiin päin toimivat parhai-ten, sillä esimerkiksi kotimaan ministeriöiden virkamiesten EU-tietämyksen ei katsottu olevan parhailla kantimilla.
Demokratialla on ympärillään mekanismit ja instituutiot, jotka pitävät yllä järjestystä ja valvovat myös päätöksien ja lainsäädännön oikeellisuutta. Niin kauan kuin nämä toimivat itsenäisesti ja esteettömästi, ei ole huolta. Hallinnon katsotaan myös suojaavan kansalaista. Parlamentin puhemiesinstituutti ei juurikaan erotu Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajista. Toisaalta parlamentin puhemiehestä toivottiin näkyvämpää, toisaalta riittää, että hän pitää parlamentaarisen järjestyksen toimintakykyisenä vaikeinakin aikoina, kuten covid19-kriisin aikana.
Tutkielman teoriaosuudessa teemaa lähestytään kirjallisuuskatsauksella demokratian kehit-tämisestä, monitasohallinnan demokraattisesta ulottuvuudesta sekä Euroopan parlamentis-ta ja sen johtamisesta. Tutkimuksen empiirinen osuus on toteutettu laadullisena tutkimuk-sena. Tutkielman aineisto koostuu kahdeksasta suomalaisen EU-virkamiehen haastattelusta, joilla on kokemusta joko Euroopan parlamentista tai neuvoa-antavista elimistä, eli aluei-den komiteasta ja talous- ja sosiaalikomiteasta. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisältöanalyysia. Tutkimuksen lopussa on muodostettu tuloksia peilaten teoriaa empiirisestä tutkimuksista saatuihin tuloksiin sekä vastaten tutkimusongelmaan ja -kysymyksiin.
Demokratian ei katsottu voivan huonosti. Eri vuosikymmenet ja -sadat ovat erilaisia ja de-mokratia kehittyy aikojen mukana. Tästä esimerkkinä on keinot, joilla hallinto ja päätök-sentekijät ovat pyrkineet aktivoimaan kansalaisia. Muun muassa komission järjestämät suo-rat kansalaiskuulemiset ja EU:n kansalaisaloite ovat pyrkimyksiä tuoda EU-hallinto lähem-mäs kansalaisia. Ylipäätään katsottiin, että suorat kanavat kansalaisiin päin toimivat parhai-ten, sillä esimerkiksi kotimaan ministeriöiden virkamiesten EU-tietämyksen ei katsottu olevan parhailla kantimilla.
Demokratialla on ympärillään mekanismit ja instituutiot, jotka pitävät yllä järjestystä ja valvovat myös päätöksien ja lainsäädännön oikeellisuutta. Niin kauan kuin nämä toimivat itsenäisesti ja esteettömästi, ei ole huolta. Hallinnon katsotaan myös suojaavan kansalaista. Parlamentin puhemiesinstituutti ei juurikaan erotu Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajista. Toisaalta parlamentin puhemiehestä toivottiin näkyvämpää, toisaalta riittää, että hän pitää parlamentaarisen järjestyksen toimintakykyisenä vaikeinakin aikoina, kuten covid19-kriisin aikana.