Kulttuurierojen vaikutus ilmastotyössä: tapausesimerkkinä Kenia.
Turunen, Veikko Pekka (2021)
Turunen, Veikko Pekka
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102252099
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102252099
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on löytää ratkaisuja ilmastonmuutokseen tutkimalla kulttuurieroja. Tutkimuksessa selvitetään, mitä ominaisuuksia tarvitaan toisessa kulttuurissa työskentelyyn, mitä onnistunut kulttuurienvälinen kommunikaatio vaatii ja miten ihmisiä voidaan tukea ilmastoystävällisten toimintatapojen omaksumisessa. Esimerkkialueena käytetään Keniaa, ja tutkimuksessa etsitään myös mahdollisia erityispiirteitä liittyen Keniassa työskentelyyn. Aluksi määritellään keskeiset käsitteet sekä tarkastellaan syitä, miksi ilmastonmuutoksen torjuntaa voidaan pitää erittäin tärkeänä ihmislajin säilymisen kannalta.
Kulttuuria tarkastellaan Edward T. Hallin kulttuurillisen kontekstisuuden, aika- sekä tilakäsityksen, Hofsteden kulttuurillisten ulottuvuuksien sekä kulttuurillisen kyvykkyyden mallin avulla. Lisäksi tarkastellaan ihmisten suhtautumista ilmastonmuutokseen sekä sitä, miten ilmastoystävällisiä toimintatapoja voidaan edistää. Tutkimuksen tapausesimerkkinä käytettävästä Keniasta kerrotaan pohjustuksena maantietoa, historiaa sekä tietoa maan suurimmista heimoista. Lisäksi tutkitaan, miten teoriaosuudessa mainitut käsitteet ja asiat ilmenevät Keniassa.
Tutkimukseen kerättiin aineistoa puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Viisi haastateltavaa oli kotoisin Suomesta, yksi Yhdysvalloista. Kaikki haastateltavat tekivät ilmastotyötä tai olivat muutoin perehtyneet ilmastonmuutokseen. Neljä kuudesta haastateltavasta työskenteli Keniassa, ja kaikilla oli paljon kokemusta työstä eri kulttuurien edustajien kanssa. Haastatteluaineistoa verrataan teoriaosuudessa esitettyihin asioihin. Lisäksi tarkastellaan, kuinka kestävästi kenialaiset elävät verrattuna johdannossa esitetyn tutkijajoukon vaatimuksiin ja pohditaan, miten ilmastoystävällinen kehitys voidaan saavuttaa.
Haastateltavat painottivat erityisesti persoonallisuuspainotteista sopeutumista toiseen kulttuuriin, mutta toisaalta yhden haastateltavan mukaan valmistautumis- ja opiskelupainotteisen sopeutumisen avulla ihmisiä voidaan oikeasti auttaa. Oppimalla kulttuurista voi myös nähdä paremmin, millaisia ihmiset oikeasti ovat. Haastatteluaineiston perusteella keskeisiä ominaisuuksia kulttuurienvälisessä kommunikaatiossa ovat erityisesti avoimuus, avarakatseisuus, nöyryys, joustavuus, sosiaaliset taidot, tunneäly sekä halukkuus kulttuurin oppimiseen ja kärsivällisyyteen. Lisäksi vieraassa kulttuurissa toimivan henkilön on oltava valmis kyseenalaistamaan omat näkemyksensä. Keniassa ei kerrottu olevan kulttuurillisia erityispiirteitä, jotka vaatisivat erilaista lähestymistapaa muihin maihin verrattuna. Perheen merkitys kenialaisille on suuri, ja lapsiin ja lastenlapsiin vetoaminen voi motivoida kenialaisia ilmastoystävälliseen toimintaan. Lisäksi havaitaan, että kenialaisten päästöt ovat tällä hetkellä hyvin pieniä, ja että suurimmat päästöt tulevat suomalaisilta. Siksi kokonaisuuden kannalta keskeisempää on keskittyä suomalaisten päästöjen vähentämiseen.
Kulttuuria tarkastellaan Edward T. Hallin kulttuurillisen kontekstisuuden, aika- sekä tilakäsityksen, Hofsteden kulttuurillisten ulottuvuuksien sekä kulttuurillisen kyvykkyyden mallin avulla. Lisäksi tarkastellaan ihmisten suhtautumista ilmastonmuutokseen sekä sitä, miten ilmastoystävällisiä toimintatapoja voidaan edistää. Tutkimuksen tapausesimerkkinä käytettävästä Keniasta kerrotaan pohjustuksena maantietoa, historiaa sekä tietoa maan suurimmista heimoista. Lisäksi tutkitaan, miten teoriaosuudessa mainitut käsitteet ja asiat ilmenevät Keniassa.
Tutkimukseen kerättiin aineistoa puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Viisi haastateltavaa oli kotoisin Suomesta, yksi Yhdysvalloista. Kaikki haastateltavat tekivät ilmastotyötä tai olivat muutoin perehtyneet ilmastonmuutokseen. Neljä kuudesta haastateltavasta työskenteli Keniassa, ja kaikilla oli paljon kokemusta työstä eri kulttuurien edustajien kanssa. Haastatteluaineistoa verrataan teoriaosuudessa esitettyihin asioihin. Lisäksi tarkastellaan, kuinka kestävästi kenialaiset elävät verrattuna johdannossa esitetyn tutkijajoukon vaatimuksiin ja pohditaan, miten ilmastoystävällinen kehitys voidaan saavuttaa.
Haastateltavat painottivat erityisesti persoonallisuuspainotteista sopeutumista toiseen kulttuuriin, mutta toisaalta yhden haastateltavan mukaan valmistautumis- ja opiskelupainotteisen sopeutumisen avulla ihmisiä voidaan oikeasti auttaa. Oppimalla kulttuurista voi myös nähdä paremmin, millaisia ihmiset oikeasti ovat. Haastatteluaineiston perusteella keskeisiä ominaisuuksia kulttuurienvälisessä kommunikaatiossa ovat erityisesti avoimuus, avarakatseisuus, nöyryys, joustavuus, sosiaaliset taidot, tunneäly sekä halukkuus kulttuurin oppimiseen ja kärsivällisyyteen. Lisäksi vieraassa kulttuurissa toimivan henkilön on oltava valmis kyseenalaistamaan omat näkemyksensä. Keniassa ei kerrottu olevan kulttuurillisia erityispiirteitä, jotka vaatisivat erilaista lähestymistapaa muihin maihin verrattuna. Perheen merkitys kenialaisille on suuri, ja lapsiin ja lastenlapsiin vetoaminen voi motivoida kenialaisia ilmastoystävälliseen toimintaan. Lisäksi havaitaan, että kenialaisten päästöt ovat tällä hetkellä hyvin pieniä, ja että suurimmat päästöt tulevat suomalaisilta. Siksi kokonaisuuden kannalta keskeisempää on keskittyä suomalaisten päästöjen vähentämiseen.