HENKILÖSTÖN PALKITSEMISJÄRJESTELMIEN VEROTUKSELLINEN KUSTANNUSTEHOKKUUS

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia kustannuksia ja toimenpiteitä erilaiset palkitsemisjärjestelmät aiheuttavat yritykselle. Tutkielmassa tarkastellaan, millainen palkitsemisjärjestelmä sopii pienelle, noin 10 työntekijän yritykselle ja on verotuksellisesti kustannustehokas. Teoreettisena viitekehyksenä toimii lainsäädäntö ja sen asettamat puitteet palkitsemisen verokohtelulle. Verotuskäytäntö ja lainsäädäntö määrittelevät milloin palkitseminen on verovapaata, osin veronalaista tai täysin veronalaista, mikä vaikuttaa työnantajan palkitsemiskustannuksiin ja työntekijän saamaan nettohyötyyn. Teoria sisältää palkitsemisen ja palkan käsitteet sekä niiden verotuksen perusteet. Teoriaosuudessa sivutaan myös johtamisen ja palkitsemisen yhteyttä. Aineistona tutkielmassa käytetään tuloverolakia, ennakonpidätyslakia, työsopimuslakia, verohallinnon ohjeita ja korkeimman oikeuden päätöksiä eri palkitsemistapojen verotuskohtelusta. Tutkielma on pääosin oikeusdogmaattinen, ja toteutetaan esimerkkien avulla vallitsevaa palkitsemisen verotuskäytäntöä selittäen. Tutkielma sisältää myös laskelmia, joilla selvitetään voiko palkitsemistapojen verotuksellista kustannustehokkuutta vertailla. Tutkielmaan kerätään Suomessa käytössä olevien, valikoitujen palkitsemistapojen perusperiaatteet ja kootaan niiden verotuskäytännöt, toteuttamista rajaavat ehdot ja verotuskohtelut yhteen valituista palkitsemistavoista. Tämän jälkeen koottua aineistoa analysoidaan luomalla laskelmia, joihin kootaan valikoitujen palkitsemistapojen kustannukset ja vertaillaan niiden verotuksellisia kustannuksia työnantajan ja työntekijän näkökulmasta. Saaduilla tuloksilla pyritään löytämään verotuksellisesti kustannustehokas palkitsemistapa tai eri palkitsemistapoja yhdistelevä palkitsemisjärjestelmä. Palkitsemisjärjestelmien kokonaiskustannusten vertailulla saadaan tietoa niiden kustannustehokkuudesta, jolloin palkitsemiseen käytetystä pääomasta saadaan mahdollisimman suuri nettohyöty huomioiden esimerkiksi marginaaliveroprosentin vaikutus työntekijälle. Tutkielman case -yrityksenä toimii keskimäärin 10 henkeä työllistävä siivousalan yritys, jossa etsitään toimialalle sopivaa palkitsemistapaa, joka on kustannustehokas ja kohdistaa mahdollisimman suuren osan palkitsemiseen käytetystä pääomasta suoraan henkilökunnan hyödyksi. Palkitsemisjärjestelmien kustannuksia, hyötyjä ja toisaalta riskejä arvioimalla pyritään antamaan toimintaohje yritykselle sopi-van palkitsemisjärjestelmän käyttöönottoon.