”Jos työhyvinvointia ei ole, ei ole myöskään työmotivaatiota!” : Yt-neuvottelujen vaikutus työhyvinvointiin ja -motivaatioon
Rantasalmi, Piia (2021-09-08)
Rantasalmi, Piia
08.09.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021090845517
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021090845517
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa työntekijöiden näkemyksiä yt-neuvotteluiden aikana koetusta työhyvinvoinnista ja työmotivaatiosta ja kuinka työhyvinvointia ja työmotivaatiota voitaisiin ylläpitää. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat työhyvinvointi, työmotivaatio ja yt-neuvottelut, joita käyn läpi työssäni.
Tämä tutkielma on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla keväällä 2020. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluna, johon haastateltavat valikoituivat ns. lumipallotekniikalla. Tutkimukseen osallistui 15 henkilöä, jotka valikoituivat täysin sattuman varaisesti heidän ilmaistessaan kiinnostuksensa haastateltavana olemiseen.Tutkimuksen tuloksissa nousi esille se, että yt-neuvottelut vaikuttavat työntekijän työhyvinvointiin sekä koettuun työmotivaatioon. Haastattelussa nousi erityisen selkeästi esille viestinnän merkitys ja tärkeys yt-neuvotteluiden aikana.
Haastateltavat kokivat, että työhyvinvointi ja sen myötä työmotivaatio olivat heikentyneet yt-neuvottelujen aikana, kun viestintä ei toiminut niin, että henkilöstö olisi saanut tarpeeksi tietoa. Työyhteisö koettiin osaltaan suurena voimavarana jaksamisen tukena ja työhyvinvoinnin sekä työmotivaation nostajana. Työmotivaatiota ja samalla myös työhyvinvointia lisää se, että saa hyvää palautetta sen sijaan että annettaan jatkuvasti kehitettävää työtä. Henkilöstön kannustaminen ja resurssointi nähtiin työhyvinvointia ja sitä kautta myös työhyvinvointia lisäävänä tekijänä.
Haastateteltavat kokivat työmotivaation laskua ja sitä kautta työhyvinvoinnin laskua koska tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. Haastateltavat kokivat arvostuksen puutetta ja väsymystä ja pohtivat kannattaako organisaatiota enää palvella, kun henkilöstöä vähennetään säästöjen nimissä. haastateltavat myös toivoivat, että päättäjät voisivat jalkautua ruohonjuuritasolle katsomaan mitä hoitotyö käytännössä on erilaisissa työyksiköissä.
Hyvä ajantasainen tiedostus asioista sekä avoin rehellinen ilmapiiri oli haastateltavien toiveissa samoin kuin asioista puhuminen niiden oikeilla nimillä. Yt-neuvottelujen tulisi olla läpinäkyvä prosessi ja tiedotusta pitäisi tapahtua tiheään tahtiin. Niille työntekijöille, joita asia koskee, tulisi järjestää tilaisuus, missä saa esittää kysymyksiä ja tarjota heille mahdollisuus avoimeen keskusteluun toistensa kanssa. Epätietoisuus ja prosessin pitkittäminen on pahinta.
Tämä tutkielma on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla keväällä 2020. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluna, johon haastateltavat valikoituivat ns. lumipallotekniikalla. Tutkimukseen osallistui 15 henkilöä, jotka valikoituivat täysin sattuman varaisesti heidän ilmaistessaan kiinnostuksensa haastateltavana olemiseen.Tutkimuksen tuloksissa nousi esille se, että yt-neuvottelut vaikuttavat työntekijän työhyvinvointiin sekä koettuun työmotivaatioon. Haastattelussa nousi erityisen selkeästi esille viestinnän merkitys ja tärkeys yt-neuvotteluiden aikana.
Haastateltavat kokivat, että työhyvinvointi ja sen myötä työmotivaatio olivat heikentyneet yt-neuvottelujen aikana, kun viestintä ei toiminut niin, että henkilöstö olisi saanut tarpeeksi tietoa. Työyhteisö koettiin osaltaan suurena voimavarana jaksamisen tukena ja työhyvinvoinnin sekä työmotivaation nostajana. Työmotivaatiota ja samalla myös työhyvinvointia lisää se, että saa hyvää palautetta sen sijaan että annettaan jatkuvasti kehitettävää työtä. Henkilöstön kannustaminen ja resurssointi nähtiin työhyvinvointia ja sitä kautta myös työhyvinvointia lisäävänä tekijänä.
Haastateteltavat kokivat työmotivaation laskua ja sitä kautta työhyvinvoinnin laskua koska tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. Haastateltavat kokivat arvostuksen puutetta ja väsymystä ja pohtivat kannattaako organisaatiota enää palvella, kun henkilöstöä vähennetään säästöjen nimissä. haastateltavat myös toivoivat, että päättäjät voisivat jalkautua ruohonjuuritasolle katsomaan mitä hoitotyö käytännössä on erilaisissa työyksiköissä.
Hyvä ajantasainen tiedostus asioista sekä avoin rehellinen ilmapiiri oli haastateltavien toiveissa samoin kuin asioista puhuminen niiden oikeilla nimillä. Yt-neuvottelujen tulisi olla läpinäkyvä prosessi ja tiedotusta pitäisi tapahtua tiheään tahtiin. Niille työntekijöille, joita asia koskee, tulisi järjestää tilaisuus, missä saa esittää kysymyksiä ja tarjota heille mahdollisuus avoimeen keskusteluun toistensa kanssa. Epätietoisuus ja prosessin pitkittäminen on pahinta.