Tulevaisuusjohtaja edistää työntekijöidensä tulevaisuussivistystä : "Tulevaisuuslukutaito on viime kädessä nimenomaan tulevaisuussivistystä."
Salonen, Kristiina (2021-09-17)
Lataukset:
17.09.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021091746427
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021091746427
Tiivistelmä
Työelämän murros ja maailman kompleksisuus lisäävät epävarmuutta tulevasta. Organisaatioiden ennakointia halutaan parantaa. Tulevaisuustaidoista puhutaan kansalaistaitoina. Kansallinen ennakointi Suomessa 2020 -raportin johtopäätöksissä todettiin, että työntekijät tarvitsevat tulevaisuuslukutaitoa. Tulevaisuuslukutaito on yksilön kykyä hyödyntää tulevaisuutta. Tulevaisuuslukutaito lisää ihmisen resilienssiä kohdata jatkuvia muutoksia. Raportti sai pohtimaan, millaista on työntekijän tulevaisuuslukutaito ja millainen johtaminen edistää taidon kehittymistä. Tämä pro gradu -tutkielma syntyi kiinnostuksesta johtamiseen ja tulevaisuusajatteluun. Tutkielman tavoitteena oli vastata seuraaviin kysymyksiin: Miten tulevaisuusajattelu näkyy erilaisissa johtamisopeissa? Miten työntekijän tulevaisuuslukutaitoa edistetään johtamisella?
Tutkielman teoriaosuus muodostui työntekijän tulevaisuuslukutaidon hahmottamisesta ja tulevaisuusorientoituneiden johtamisparadigmojen tarkastelusta. Tutkimusmetodiksi valikoitui kvalitatiivinen haastattelututkimus. Pro gradu -tutkielman aihe oli tuore, joten tutkimuksessa päädyttiin haastattelemaan teemasta kahdeksaa tulevaisuusasiantuntijaa.
Ensimmäinen tämän tutkimuksen johtopäätös oli, että työelämä tarvitsee tulevaisuussivistyneitä työntekijöitä tulevaisuuslukutaitoisten sijaan. Tulevaisuussivistys ei synny yksin tulevaisuustyön menetelmien hallinnalla. Työntekijän tulevaisuusosaamisen voi jakaa kolmeen taitoon: tiedolliseen taitoon, tunnetaitoon ja toiminnalliseen taitoon. Tulevaisuusosaaminen ei vielä ole tulevaisuussivistystä. Tulevaisuussivistys kehittyy aina sosiaalisessa kontekstissa.
Toinen tämän tutkimuksen johtopäätöksistä oli, että työntekijän tulevaisuussivistys vaatii yllä kuvatun tulevaisuusosaamisen lisäksi työntekijän transformaatiota ja emergenttiä työyhteisöä. Tulevaisuussivistys on enemmän kuin osiensa summa (emergentti).
Kolmas tämän tutkimuksen johtopäätös oli, että yksikään johtamisoppi ei vastaa työntekijän tulevaisuussivistyksen johtamisvaateisiin täydellisesti. Monissa johtamisopeissa on piirteitä, jotka kehittävät tulevaisuusajattelua ja osaamista. Tämä tutkimus lisäsi kuitenkin ymmärrystä tulevaisuussivistystä edistävistä johtamisen elementeistä: johtamisen tyylistä, työyhteisön ilmapiiristä ja toimintaympäristöstä.
Tutkielman teoriaosuus muodostui työntekijän tulevaisuuslukutaidon hahmottamisesta ja tulevaisuusorientoituneiden johtamisparadigmojen tarkastelusta. Tutkimusmetodiksi valikoitui kvalitatiivinen haastattelututkimus. Pro gradu -tutkielman aihe oli tuore, joten tutkimuksessa päädyttiin haastattelemaan teemasta kahdeksaa tulevaisuusasiantuntijaa.
Ensimmäinen tämän tutkimuksen johtopäätös oli, että työelämä tarvitsee tulevaisuussivistyneitä työntekijöitä tulevaisuuslukutaitoisten sijaan. Tulevaisuussivistys ei synny yksin tulevaisuustyön menetelmien hallinnalla. Työntekijän tulevaisuusosaamisen voi jakaa kolmeen taitoon: tiedolliseen taitoon, tunnetaitoon ja toiminnalliseen taitoon. Tulevaisuusosaaminen ei vielä ole tulevaisuussivistystä. Tulevaisuussivistys kehittyy aina sosiaalisessa kontekstissa.
Toinen tämän tutkimuksen johtopäätöksistä oli, että työntekijän tulevaisuussivistys vaatii yllä kuvatun tulevaisuusosaamisen lisäksi työntekijän transformaatiota ja emergenttiä työyhteisöä. Tulevaisuussivistys on enemmän kuin osiensa summa (emergentti).
Kolmas tämän tutkimuksen johtopäätös oli, että yksikään johtamisoppi ei vastaa työntekijän tulevaisuussivistyksen johtamisvaateisiin täydellisesti. Monissa johtamisopeissa on piirteitä, jotka kehittävät tulevaisuusajattelua ja osaamista. Tämä tutkimus lisäsi kuitenkin ymmärrystä tulevaisuussivistystä edistävistä johtamisen elementeistä: johtamisen tyylistä, työyhteisön ilmapiiristä ja toimintaympäristöstä.