Rehtori henkilöstöjohtajana - Mitä henkilöstöjohtaminen on peruskoulun rehtorin näkökulmasta?
Kallio, Seppo Juhani (2012)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Koulun rehtori on yleensä se henkilö, joka vastaa kaikesta, mitä koulussa tapahtuu, oli kyse sitten henkilöstöstä, oppilaista tai koulun sisällä tapahtuvasta toiminnasta. Tarkoituksenani on tutkia, miten perusopetuksen rehtorit mieltävät johtamisen ja varsinkin henkilöjohtamisen ja ovatko he saaneet jonkinlaista johtamiskoulutusta. Olen kiinnostunut myös siitä, onko suomalaisten ja ruotsalaisten perusopetuksen rehtoreiden henkilöstö-johtamisessa eroja ja jos, niin minkälaisia? On myös kiinnostavaa tietää, onko naisten ja miesten henkilöstöjohtamisessa eroja.
Tutkimukseni perustuu pitkälti Aarne Mäkelän tohtorin väitöskirjaan vuodelta 2007, missä hän tutki, mitkä ovat perusopetuksen rehtorin tehtäväalueet. Henkilöstöjohtaminen on näistä yksi. Olen haastatellut neljää suomalaista rehtoria ja neljää ruotsalaista, tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen. Haastattelukysymykset noudattavat Mäkelän henkilöstöjohtamisen tehtäväalueen pää- ja yläluokkia ja ovat perustana henkilökohtaisille haastatteluille. Keskeisiä käsitteitä ovat henkilöstöjohtaminen ja johtaminen sekä perusopetuksen rehtori.
Suomalaiset ja ruotsalaiset rehtorit tekevät pitkälti samoja asioita liittyen henkilöstöjohtamiseen ja –hallintoon. Rehtorin valtuuksissa on hieman eroja esim. palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä. Apulaisrehtorin asema vaihtelee sekä kunnittain että maittain. Kaikki tutkimani rehtorit pitävät henkilöstöjohtamista tärkeänä. Kaikille on tarjottu koulutusta ja he ovat myös osallistuneet. Kukaan ei kuitenkaan ole saanut varsinaista tutkintoon johtavaa johtamiskoulutusta, mutta Ruotsissa on uuden lainsäädännön myötä meneillään pakollinen 3-vuotinen rehtorinkoulutus, johon uusien rehtoreiden on osallistuttava. Naisten ja miesten välillä ei ole huomattavia eroja.
Tutkimukseni perustuu pitkälti Aarne Mäkelän tohtorin väitöskirjaan vuodelta 2007, missä hän tutki, mitkä ovat perusopetuksen rehtorin tehtäväalueet. Henkilöstöjohtaminen on näistä yksi. Olen haastatellut neljää suomalaista rehtoria ja neljää ruotsalaista, tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen. Haastattelukysymykset noudattavat Mäkelän henkilöstöjohtamisen tehtäväalueen pää- ja yläluokkia ja ovat perustana henkilökohtaisille haastatteluille. Keskeisiä käsitteitä ovat henkilöstöjohtaminen ja johtaminen sekä perusopetuksen rehtori.
Suomalaiset ja ruotsalaiset rehtorit tekevät pitkälti samoja asioita liittyen henkilöstöjohtamiseen ja –hallintoon. Rehtorin valtuuksissa on hieman eroja esim. palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä. Apulaisrehtorin asema vaihtelee sekä kunnittain että maittain. Kaikki tutkimani rehtorit pitävät henkilöstöjohtamista tärkeänä. Kaikille on tarjottu koulutusta ja he ovat myös osallistuneet. Kukaan ei kuitenkaan ole saanut varsinaista tutkintoon johtavaa johtamiskoulutusta, mutta Ruotsissa on uuden lainsäädännön myötä meneillään pakollinen 3-vuotinen rehtorinkoulutus, johon uusien rehtoreiden on osallistuttava. Naisten ja miesten välillä ei ole huomattavia eroja.