Education export : The knowledge transfer perspective
Pajusaari, Marja-Leena (2021-08-03)
03.08.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021080341990
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021080341990
Tiivistelmä
Education is increasingly becoming a business and the international labor market needs skilled professionals in all fields. The education export enables vocational education institutions to meet this demand and expand their activities and gain economic benefits. Successful education export projects require successful knowledge transfer processes and practices. However, from the perspective of vocational education export knowledge transfer, the existing literature is still quite limited.
Therefore, the objective of this thesis is to study how Finnish vocational education export projects have been implemented from the perspective of knowledge transfer and what factors have been a barrier or driver for knowledge transfer. The research question is “How has Finnish vocational college implemented knowledge transfer in their education export projects and what factors have hindered and promoted it?” The theoretical framework for this study covers literature concerning education export and interorganizational knowledge transfer. This thesis is based on a single case study of the Finnish vocational education export team. The education export activities of the team were examined for three projects in different countries. Data have been collected through semi-structured interviews with members of the education export team, managers, an external expert, and an agent.
The findings of this thesis highlight that the knowledge transfer of a Finnish vocational education export project is influenced by the characteristics of knowledge, the actors in the process and the transfer mechanism. Factors related to these can be either a barrier that slows down knowledge transfer or a driver that facilitates knowledge transfer. The findings showed that the impact of barriers can be prevented by drivers such as collaboration and confidence building, experience and skills, and the choice of the right knowledge transfer mechanism.
This study also demonstrates that the effectiveness of knowledge transfer and the quality of the outcome should be measured and evaluated more systematically by both partners. Systematic monitoring and measurement help to develop education export projects and enable efficient knowledge transfer. Furthermore, this study shows that the export readiness of an education export team affects the knowledge transfer especially in the early stages of the project.
In addition, this study contributes to education export research by providing a framework for the factors influencing knowledge transfer at different stages of the education export project. Furthermore, the framework provides important implications also for managers to implement more effective education export projects from a knowledge transfer perspective.
Koulutusvienti mahdollistaa ammatillisia oppilaitoksia lisäämään kansainvälistä toimintaa ja saa-vuttamaan taloudellisia hyötyjä. Onnistuneet koulutusvientiprojektit edellyttävät tehokkaita tie-donsiirtoprosesseja ja -käytäntöjä. Ammatillisen koulutusviennin näkökulmasta aiheeseen liit-tyvä kirjallisuus on kuitenkin vielä vähäistä. Sen vuoksi tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvit-tää, miten suomalaiset ammatilliset oppilaitokset ovat toteuttaneet koulutusvientiprojekteja tiedonsiirron näkökulmasta ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tiedonsiirtoprosesseihin. Aihetta tutkittiin seuraavan tutkimuskysymyksen kautta: ”Miten suomalaiset ammatilliset oppilaitokset ovat toteuttaneet tiedon siirtämisen koulutusvientiprojekteissa ja mitkä tekijät ovat haitanneet ja edistäneet tiedonsiirtoa?”
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu koulutusvientikirjallisuuteen ja organisaatioiden väliseen tiedonsiirtokirjallisuuteen. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, joka perustuu yk-sittäisen suomalaisen ammatillisen koulutusvientitiimin toiminnan tutkimiseen. Koulutusvienti-tiimin toimintaa tutkittiin kolmen eri maihin suunnattujen koulutusvientiprojektin osalta. Aineis-tonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja yksilöhaastatteluita. Haastateltavat koos-tuivat koulutusvientitiimin jäsenistä, johtajista, ulkopuolisesta asiantuntijasta sekä asiakasnäkö-kulmaa edustavasta agenttiyrityksestä.
Tutkimuksen löydökset korostavat, että suomalaisten ammatillisten koulutusvientiprojektien tiedonsiirtoon vaikuttavat siirrettävän tiedon luonteeseen ja tyyppiin, prosessin toimijoihin sekä tiedonsiirtomekanismeihin liittyvät tekijät. Nämä tekijät voivat olla esteitä, jotka hidastavat tie-donsiirtoa tai mahdollistajia, jotka edistävät tiedonsiirtoa. Löydökset esimerkiksi osoittavat, että tiedon siirtoa voidaan edistää tiiviillä yhteistyöllä, luottamuksen rakentamisella sekä oikean tie-donsiirto mekanismin valinnalla. Tiedonsiirtoa sitä vastoin hidastavat mm. vaikea terminologia, kulttuuriset eroavaisuudet, tulkin tarve sekä luottamuksen ja ajan puute.
Tutkimus myös osoittaa, että tiedonsiirron tehokkuutta ja projektien tuotoksen laatua tulisi mi-tata ja arvioida systemaattisemmin sekä tiedon siirtäjän että tiedon vastaanottajan osalta. Sys-temaattinen tiedonsiirron seuranta ja mittaaminen auttaa kehittämään koulutusvientiprojek-teja ja mahdollistaa tehokkaamman tiedon siirron. Lisäksi tämä tutkimus osoittaa, että koulu-tusvientitiimin vientivalmius vaikuttaa tiedonsiirtoon erityisesti projektin alkuvaiheissa. Vienti-valmiutta heikentää esimerkiksi prosessien, rutiinien ja kansainvälisen sopimusosaamisen puut-tuminen. Lisäksi tämä tutkimus edistää myös koulutusvientitutkimusta tarjoamalla viitekehyk-sen koulutusvientiprojektin eri vaiheisiin liittyvistä tiedonsiirtoon vaikuttavista tekijöistä. Viite-kehys mahdollistaa myös toteuttamaan tehokkaampia koulutusvientiprojekteja tiedonsiirron näkökulmasta.
Therefore, the objective of this thesis is to study how Finnish vocational education export projects have been implemented from the perspective of knowledge transfer and what factors have been a barrier or driver for knowledge transfer. The research question is “How has Finnish vocational college implemented knowledge transfer in their education export projects and what factors have hindered and promoted it?” The theoretical framework for this study covers literature concerning education export and interorganizational knowledge transfer. This thesis is based on a single case study of the Finnish vocational education export team. The education export activities of the team were examined for three projects in different countries. Data have been collected through semi-structured interviews with members of the education export team, managers, an external expert, and an agent.
The findings of this thesis highlight that the knowledge transfer of a Finnish vocational education export project is influenced by the characteristics of knowledge, the actors in the process and the transfer mechanism. Factors related to these can be either a barrier that slows down knowledge transfer or a driver that facilitates knowledge transfer. The findings showed that the impact of barriers can be prevented by drivers such as collaboration and confidence building, experience and skills, and the choice of the right knowledge transfer mechanism.
This study also demonstrates that the effectiveness of knowledge transfer and the quality of the outcome should be measured and evaluated more systematically by both partners. Systematic monitoring and measurement help to develop education export projects and enable efficient knowledge transfer. Furthermore, this study shows that the export readiness of an education export team affects the knowledge transfer especially in the early stages of the project.
In addition, this study contributes to education export research by providing a framework for the factors influencing knowledge transfer at different stages of the education export project. Furthermore, the framework provides important implications also for managers to implement more effective education export projects from a knowledge transfer perspective.
Koulutusvienti mahdollistaa ammatillisia oppilaitoksia lisäämään kansainvälistä toimintaa ja saa-vuttamaan taloudellisia hyötyjä. Onnistuneet koulutusvientiprojektit edellyttävät tehokkaita tie-donsiirtoprosesseja ja -käytäntöjä. Ammatillisen koulutusviennin näkökulmasta aiheeseen liit-tyvä kirjallisuus on kuitenkin vielä vähäistä. Sen vuoksi tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvit-tää, miten suomalaiset ammatilliset oppilaitokset ovat toteuttaneet koulutusvientiprojekteja tiedonsiirron näkökulmasta ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tiedonsiirtoprosesseihin. Aihetta tutkittiin seuraavan tutkimuskysymyksen kautta: ”Miten suomalaiset ammatilliset oppilaitokset ovat toteuttaneet tiedon siirtämisen koulutusvientiprojekteissa ja mitkä tekijät ovat haitanneet ja edistäneet tiedonsiirtoa?”
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu koulutusvientikirjallisuuteen ja organisaatioiden väliseen tiedonsiirtokirjallisuuteen. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, joka perustuu yk-sittäisen suomalaisen ammatillisen koulutusvientitiimin toiminnan tutkimiseen. Koulutusvienti-tiimin toimintaa tutkittiin kolmen eri maihin suunnattujen koulutusvientiprojektin osalta. Aineis-tonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja yksilöhaastatteluita. Haastateltavat koos-tuivat koulutusvientitiimin jäsenistä, johtajista, ulkopuolisesta asiantuntijasta sekä asiakasnäkö-kulmaa edustavasta agenttiyrityksestä.
Tutkimuksen löydökset korostavat, että suomalaisten ammatillisten koulutusvientiprojektien tiedonsiirtoon vaikuttavat siirrettävän tiedon luonteeseen ja tyyppiin, prosessin toimijoihin sekä tiedonsiirtomekanismeihin liittyvät tekijät. Nämä tekijät voivat olla esteitä, jotka hidastavat tie-donsiirtoa tai mahdollistajia, jotka edistävät tiedonsiirtoa. Löydökset esimerkiksi osoittavat, että tiedon siirtoa voidaan edistää tiiviillä yhteistyöllä, luottamuksen rakentamisella sekä oikean tie-donsiirto mekanismin valinnalla. Tiedonsiirtoa sitä vastoin hidastavat mm. vaikea terminologia, kulttuuriset eroavaisuudet, tulkin tarve sekä luottamuksen ja ajan puute.
Tutkimus myös osoittaa, että tiedonsiirron tehokkuutta ja projektien tuotoksen laatua tulisi mi-tata ja arvioida systemaattisemmin sekä tiedon siirtäjän että tiedon vastaanottajan osalta. Sys-temaattinen tiedonsiirron seuranta ja mittaaminen auttaa kehittämään koulutusvientiprojek-teja ja mahdollistaa tehokkaamman tiedon siirron. Lisäksi tämä tutkimus osoittaa, että koulu-tusvientitiimin vientivalmius vaikuttaa tiedonsiirtoon erityisesti projektin alkuvaiheissa. Vienti-valmiutta heikentää esimerkiksi prosessien, rutiinien ja kansainvälisen sopimusosaamisen puut-tuminen. Lisäksi tämä tutkimus edistää myös koulutusvientitutkimusta tarjoamalla viitekehyk-sen koulutusvientiprojektin eri vaiheisiin liittyvistä tiedonsiirtoon vaikuttavista tekijöistä. Viite-kehys mahdollistaa myös toteuttamaan tehokkaampia koulutusvientiprojekteja tiedonsiirron näkökulmasta.