Uusien työntekijöiden perehdytysprosessin arviointi ja kehittäminen
Kallio, Emilia (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan case-yrityksen työntekijöiden kokemuksia yrityksen perehdyttämiskäytännöistä ja tutkittavien motivaatiota suuntaavia asioita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisena uudet työntekijät kokevat perehdytyksen ja vastaako toteutettu perehdytysprosessi uusien työntekijöiden tarpeita ja odotuksia. Tämän lisäksi selvitetään perehdyttäjien kokemuksia ja kehittämisideoita sekä sitä, millaiset tarpeet ohjaavat työntekijöiden työpaikkakäyttäytymistä. Lisäksi perehdyttämiskäytäntöjä vertaillaan kahden eri paikkakunnalla sijaitsevan yksikön kesken.
Tutkimus on tapaus- eli case-tutkimus ja se on luonteeltaan sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Aineisto on kerätty puolistrukturoidun haastattelun menetelmin ja lomakekyselyä käyttäen. Tutkimuskohde koostuu 11 työntekijästä: yhdeksästä perehdytettävästä ja kahdesta perehdyttäjästä. Eri menetelmillä pyritään saamaan vastaus tutkimuksen eri alueisiin. Vastaajien kokemuksia perehdytyksestä selvitetään haastattelun avulla. Vastaajien tarpeita taas selvitetään Maslowin tarvehierarkiaan perustuvan kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen ensimmäisessä teoriaosuudessa selvennetään perehdyttämisen käsitettä ja keskitytään perehdyttämisprosessin eri vaiheisiin. Tutkimuksen toisessa teoriaosuudessa käsitellään motivaatioon liittyviä teorioita.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että case-yrityksen perehdyttämisprosessia tarkasteltaessa uudet työntekijät olivat siihen kokonaisuutena tyytyväisiä ja selvimpinä perehdytysprosessin vahvuuksina uudet työntekijät kokivat työyhteisön ilmapiirin ja perehdyttäjien asenteet. Lähes jokainen perehdytettävä mainitsi kehittämiskohteeksi työvälineiden puutteellisuuden työsuhteen alussa. Tutkimustulokset osoittavat, että case-yrityksen tutkittavien työntekijöiden vahvimpina tarpeina koettiin itsensä toteuttamisen tarpeet. Tarvehierarkian alimmat eli fysiologiset tarpeet olivat monilla heikoimpina tarpeina.
Tutkimus on tapaus- eli case-tutkimus ja se on luonteeltaan sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Aineisto on kerätty puolistrukturoidun haastattelun menetelmin ja lomakekyselyä käyttäen. Tutkimuskohde koostuu 11 työntekijästä: yhdeksästä perehdytettävästä ja kahdesta perehdyttäjästä. Eri menetelmillä pyritään saamaan vastaus tutkimuksen eri alueisiin. Vastaajien kokemuksia perehdytyksestä selvitetään haastattelun avulla. Vastaajien tarpeita taas selvitetään Maslowin tarvehierarkiaan perustuvan kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen ensimmäisessä teoriaosuudessa selvennetään perehdyttämisen käsitettä ja keskitytään perehdyttämisprosessin eri vaiheisiin. Tutkimuksen toisessa teoriaosuudessa käsitellään motivaatioon liittyviä teorioita.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että case-yrityksen perehdyttämisprosessia tarkasteltaessa uudet työntekijät olivat siihen kokonaisuutena tyytyväisiä ja selvimpinä perehdytysprosessin vahvuuksina uudet työntekijät kokivat työyhteisön ilmapiirin ja perehdyttäjien asenteet. Lähes jokainen perehdytettävä mainitsi kehittämiskohteeksi työvälineiden puutteellisuuden työsuhteen alussa. Tutkimustulokset osoittavat, että case-yrityksen tutkittavien työntekijöiden vahvimpina tarpeina koettiin itsensä toteuttamisen tarpeet. Tarvehierarkian alimmat eli fysiologiset tarpeet olivat monilla heikoimpina tarpeina.