Sivistyksen kulmakiviä : Näkökulmia Vaasan historiallisiin koulukirjastoihin = Bildningens byggstenar : Aspekter på Vasas historiska skolbibliotek
Lataukset:
Tritonia
06.08.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-961-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-961-7
Kuvaus
vertaisarvioimaton
Tiivistelmä
Historialliset koulukirjastot ovat kokeneet Suomessa monenlaisia kohtaloita. Useimmat vanhat koulukirjastot on hajotettu, kun koulu on lopettanut toimintansa. Näihin kuuluu Vasa svenska flicklyceumin (Vasa fruntimmersskolan) kirjasto Vaasassa. Joitakin harvoja on kuitenkin säilytetty jälkipolville, ja Vaasa voi olla ylpeä jopa kolmesta hyvin säilyneestä historiallisesta koulukirjastosta: Vasa svenska lyceumin, Vaasan lyseon ja Vaasan tyttökoulun kirjastoista. Näistä kolmesta Vasa svenska lyceumin kirjasto – mukaan lukien Oskar Ranckenin kokoelma – kuuluu Unescon kansalliseen maailmanperintöluetteloon vuodesta 2017 alkaen. Kaikki kolme koulua ovat useaan kertaan vaihtaneen nimensä ja yhdistyneet toisten koulujen kanssa. Vasa svenska lyceumin kirjastossa on kirjoja aina Wasa trivialskolan (1684-) ajalta. Vaasan lyseo perustettiin 1880 ja Vaasan tyttökoulu 1891. Yhdessä nämä kolme koulukirjastoa antavat selkeän kuvan Pohjanmaan kirjasivistyksestä vuodesta 1684 alkaen lähes meidän päiviimme saakka. Vasa svenska lyceumin kirjasto lainasi kirjoja 1800-luvulla myös sivistyksestä kiinnostuneelle yleisölle ja ilmoitti aukioloaikansa päivälehdissä. Vaasan lyseon kirjasto, lyseon oppilasyhdistys KOE-seuran kirjasto sekä Vaasan tyttökoulun kirjasto olivat toimintansa alussa hyvin tärkeitä suomenkielisen kirjallisuuden tarjoajia aikana, jolloin Vaasan kaupunginkirjastossa oli saatavana pääosin ruotsinkielistä kirjallisuutta.
Tätä julkaisu alettiin suunnitella Tiedekirjasto Tritoniassa Vaasassa vuonna 2018. Aloitin työn toimittajana vuonna 2019 Christina Flemmingin jälkeen. Åbo Akademi, Vasa svenska lyceumin kirjaston omistaja, irtautui Tritonia-yhteistyöstä 1.1.2021, kun taas Vaasan yliopisto, joka omistaa Vaasan lyseon ja Vaasan tyttökoulun kirjastot, jatkaa Tritoniassa. Toimitustyö saatetaan loppuun ja julkaistaan siis vuonna 2021 Åbo Akademin kirjaston ja Tritonian yhteistyönä. Kokoelmat ovat käytettävissä lukusalilainoina Tritoniassa ja Åbo Akademin kirjastossa Vaasassa. Lisätietoja saa kirjastojen kotisivuilta.
Olen hyvin iloinen ja ylpeä voidessani esitellä Vaasan koulukirjastoja käsittelevän yhteisen teoksemme, joka sisältää artikkeleita kaikista kolmesta kirjastosta. Christina Flemming, Tritonian varajohtaja emerita, aloittaa artikkelilla ”Kirja-Matti” Matti Pohtos försvunna donation till Wasa gymnasium. Wasa Gymnasium, joka oli Vasa svenska lyceumin edeltäjiä, otti vastaan monia kirjalahjoituksia eri tahoilta. Matti Pohdon lahjoitus, jonka olisi pitänyt saapua koululle 1860-luvulla, on kuitenkin kadonnut. Artikkelissa Flemming selvittää lahjoituksen jäljittämiseen liittyneen salapoliisityönsä tuloksia.
Professori emeritus Sven-Erik Hansén, yliopistonlehtori Jan Sjöberg ja senioritutkija Tom Wikman Åbo Akademin Fakulteten för pedagogik och välfärdsstudier -tiedekunnasta ovat yhdessä kirjoittaneet artikkelin Boken om vårt land - en central lärobok för folkskolan. Z. Topeliuksen legendaarista Maamme-kirjaa käyttivät monet koululaissukupolvet oppikirjana vuodesta 1875 alkaen pitkälle eteenpäin. Kirjoittajat analysoivat, miten Topelius on valinnut sisällön ja oppimista tukevan esitystapansa, ja miten kirja saattoi saavuttaa niin suuren suosion vuosikymmenien ajaksi Suomen kouluhistoriassa.
Vuokko Palonen, Tritonian kirjastonjohtaja emerita, on mukana jopa kolmella artikkelilla. Artikkelissa Vaasan lyseon kirjasto hän tarkastelee kaupungin suomenkielisen lyseon kirjakokoelman ikää, kieliä ja aineiston jakautumista eri aihealueille. Hän nostaa esiin monia esimerkkejä kokoelmaan kuuluvista kiinnostavista kirjoista, painottaen myös Vaasan seutua. Artikkeli Vaasan lyseon oppilaiden ”Koe-seuran” kirjasto 1880-luvulta 1930-luvun lopulle kertoo oppilasyhdistyksen kirjaston hoidosta, kirjojen hankinnasta ja lainauksesta eri vaiheissa ja sisältää oppilaiden raportteihin pohjaavia anekdootteja. Artikkelissa Naisten aika Vaasan suomalaisen tyttökoulun kirjaston kokoelmassa Palonen analysoi 1900-luvun vuosisadan vaihteen naisasialiikkeen ja naisen aseman mahdollista näkymistä Vaasan tyttökoulun kirjakokoelmassa. Vertailukohteena hän tarkastelee teemaa Vaasan lyseon kirjastossa.
Kirjastonhoitaja Berit Öhmanin artikkeli Bokhistoriska nedslag i Vasa svenska lyceums bibliotek päättää julkaisun. Artikkeli on päivitetty versio Öhmanin artikkelista Ett stort bibliotek i en liten värld. Bokhistoriska nedslag i Vasa svenska lyceums bibliotek, joka ilmestyi Sällskapet Bokvännerna i Finland -seuran kirjana 9: När jag får lite pengar så köper jag böcker (Helsingfors 2008). Artikkeli julkaistaan uudelleen seuran luvalla. Siinä Öhman paneutuu kirjakokoelmaan ja nostaa esiin puhtaasti kirjahistorian kannalta kiinnostavia kirjoja, joilla on kuuluisia kirjanpainajia tai aikaisempia omistajia tai Vaasan seutuun liittyvä kirjoittaja. Valinta on henkilökohtainen, mutta antaa kuitenkin kuvan erittäin monipuolisesta kirjastosta monine helmineen. De historiska skolbiblioteken i Finland har rönt mångskiftande öden. De flesta gamla skolbiblioteken har splittrats då skolan upphört, och dit hör Vasa svenska flicklyceums (Vasa fruntimmersskolas) bibliotek i Vasa. Några få har emellertid sparats för eftervärlden och Vasa kan stoltsera med hela tre välbevarade historiska skolbibliotek, nämligen Vasa svenska lyceums bibliotek, Vaasan lyseos bibliotek och Vaasan tyttökoulus bibliotek. Av dessa tre finns Vasa svenska lyceums bibliotek med Oskar Ranckens samling sedan år 2017 i det nationella registret för Unescos världsminnen. Alla de tre skolorna har i olika repriser bytt namn och också slagits samman med andra skolor. Vasa svenska lyceums bibliotek har böcker ända från Wasa Trivialskolas tid (grundades 1684). Vaasan lyseo grundades 1880 och Vaasan tyttökoulu år 1891. Tillsammans ger de tre skolbiblioteken en tydlig bild av boklig bildning i Österbotten från år 1684 och framåt nästan intill våra dagar. Vasa svenska lyceums bibliotek lånade under 1800-talet ut böcker även för den bildningsintresserade allmänheten och annonserade sina öppettider i dagspressen. Vaasan lyseos bibliotek och elevföreningen KOE-seuras bibliotek samt Vaasan tyttökoulus bibliotek var i början av sin verksamhet mycket viktiga för att tillgodose behovet av litteratur på finska för eleverna under en tid då Vasa stadsbibliotek ännu hade litteratur mest på svenska.
Denna publikation har planerats i Vetenskapsbiblioteket Tritonia i Vasa ända sedan år 2018. Jag övertog arbetet som redaktör år 2019 efter Christina Flemming. Åbo Akademi (som äger Vasa svenska lyceums bibliotek) gick ur Tritoniasamarbetet 1.1.2021, medan Vasa universitet (som äger Vaasan lyseos bibliotek och Vaasan tyttökoulus bibliotek) är kvar i Tritonia. Slutförandet av arbetet med publikationen sker alltså under år 2021 som ett samarbete mellan Åbo Akademis bibliotek och Tritonia. Samlingarna finns tillgängliga för läsesalslån vid Åbo Akademis bibliotek i Vasa respektive Tritonia. Se bibliotekens hemsidor för mera information.
Jag är mycket glad och stolt över att kunna presentera vår gemensamma skrift om skolbiblioteken i Vasa, med artiklar gällande aspekter av alla de tre biblioteken. Christina Flemming, Tritonias vice direktör emerita, inleder med artikeln ” Kirja-Matti ” Matti Pohtos försvunna donation till Wasa gymnasium. Wasa gymnasium var en av föregångarna till Vasa svenska lyceum och tog emot många bokdonationer från olika håll. Matti Pohtos donation däremot försvann, fast den borde ha ankommit till skolan under 1860-talet. I artikeln redogör Flemming för resultaten av sitt detektivarbete med att spåra donationen.
Professor emeritus Sven-Erik Hansén, akademilektor Jan Sjöberg och seniorforskare Tom Wikman från fakulteten för pedagogik och välfärdsstudier vid Åbo Akademi har gemensamt skrivit artikeln Boken om vårt land - en central lärobok för folkskolan. Zacharias Topelius legendariska lärobok användes av generationer skolelever från år 1875 och framåt. Författarna analyserar hur Topelius har valt innehållet och sitt framställningssätt för att främja lärande, och hur boken kunde få så stort genomslag under decennier av finländsk skolhistoria.
Vuokko Palonen, Tritonias direktör emerita, har bidragit med hela tre artiklar. I artikeln Vaasan lyseon kirjasto fokuserar hon på boksamlingens ålder, språk och fördelning mellan olika ämnesområden i stadens finskspråkiga lyceum. Hon ger också många exempel på intressanta böcker i samlingen, med särskild betoning på Vasabygden. Artikeln Vaasan lyseon oppilaiden ”Koe-seuran” kirjasto 1880-luvulta 1930-luvun lopulle behandlar Vaasan lyseos elevförening KOE-seuras bibliotek med dess olika skeden, dess skötsel, bokinköp, utlåning och anekdoter från elevernas rapporter. I artikeln Naisten aika Vaasan suomalaisen tyttökoulun kirjaston kokoelmassa analyserar Palonen den finskspråkiga flickskolans bibliotek i ljuset av kvinnosaksrörelsen och debatten om kvinnans ställning runt sekelskiftet 1900 och hur de eventuellt kommer till uttryck i boksamlingen. Dessutom jämför hon med det finskspråkiga lyceets bibliotek och dess böcker om samma teman.
Bibliotekarie Berit Öhman avslutar publikationen med sin artikel Bokhistoriska nedslag i Vasa svenska lyceums bibliotek. Artikeln är en uppdaterad version av Öhmans artikel med titeln Ett stort bibliotek i en liten värld. Bokhistoriska nedslag i Vasa svenska lyceums bibliotek, som utkom i Sällskapet Bokvännerna i Finlands bok 9: När jag får lite pengar så köper jag böcker (Helsingfors 2008). Artikeln är nytryckt med Sällskapet Bokvännerna i Finlands tillåtelse. I artikeln gör Öhman nedslag i boksamlingen och lyfter fram böcker som är intressanta rent bokhistoriskt, böcker som har berömda tryckare eller tidigare ägare, eller författare med kopplingar till Vasatrakten. Urvalet är personligt men ger ändå en bild av ett ytterst mångsidigt bibliotek med många pärlor.
Tätä julkaisu alettiin suunnitella Tiedekirjasto Tritoniassa Vaasassa vuonna 2018. Aloitin työn toimittajana vuonna 2019 Christina Flemmingin jälkeen. Åbo Akademi, Vasa svenska lyceumin kirjaston omistaja, irtautui Tritonia-yhteistyöstä 1.1.2021, kun taas Vaasan yliopisto, joka omistaa Vaasan lyseon ja Vaasan tyttökoulun kirjastot, jatkaa Tritoniassa. Toimitustyö saatetaan loppuun ja julkaistaan siis vuonna 2021 Åbo Akademin kirjaston ja Tritonian yhteistyönä. Kokoelmat ovat käytettävissä lukusalilainoina Tritoniassa ja Åbo Akademin kirjastossa Vaasassa. Lisätietoja saa kirjastojen kotisivuilta.
Olen hyvin iloinen ja ylpeä voidessani esitellä Vaasan koulukirjastoja käsittelevän yhteisen teoksemme, joka sisältää artikkeleita kaikista kolmesta kirjastosta. Christina Flemming, Tritonian varajohtaja emerita, aloittaa artikkelilla ”Kirja-Matti” Matti Pohtos försvunna donation till Wasa gymnasium. Wasa Gymnasium, joka oli Vasa svenska lyceumin edeltäjiä, otti vastaan monia kirjalahjoituksia eri tahoilta. Matti Pohdon lahjoitus, jonka olisi pitänyt saapua koululle 1860-luvulla, on kuitenkin kadonnut. Artikkelissa Flemming selvittää lahjoituksen jäljittämiseen liittyneen salapoliisityönsä tuloksia.
Professori emeritus Sven-Erik Hansén, yliopistonlehtori Jan Sjöberg ja senioritutkija Tom Wikman Åbo Akademin Fakulteten för pedagogik och välfärdsstudier -tiedekunnasta ovat yhdessä kirjoittaneet artikkelin Boken om vårt land - en central lärobok för folkskolan. Z. Topeliuksen legendaarista Maamme-kirjaa käyttivät monet koululaissukupolvet oppikirjana vuodesta 1875 alkaen pitkälle eteenpäin. Kirjoittajat analysoivat, miten Topelius on valinnut sisällön ja oppimista tukevan esitystapansa, ja miten kirja saattoi saavuttaa niin suuren suosion vuosikymmenien ajaksi Suomen kouluhistoriassa.
Vuokko Palonen, Tritonian kirjastonjohtaja emerita, on mukana jopa kolmella artikkelilla. Artikkelissa Vaasan lyseon kirjasto hän tarkastelee kaupungin suomenkielisen lyseon kirjakokoelman ikää, kieliä ja aineiston jakautumista eri aihealueille. Hän nostaa esiin monia esimerkkejä kokoelmaan kuuluvista kiinnostavista kirjoista, painottaen myös Vaasan seutua. Artikkeli Vaasan lyseon oppilaiden ”Koe-seuran” kirjasto 1880-luvulta 1930-luvun lopulle kertoo oppilasyhdistyksen kirjaston hoidosta, kirjojen hankinnasta ja lainauksesta eri vaiheissa ja sisältää oppilaiden raportteihin pohjaavia anekdootteja. Artikkelissa Naisten aika Vaasan suomalaisen tyttökoulun kirjaston kokoelmassa Palonen analysoi 1900-luvun vuosisadan vaihteen naisasialiikkeen ja naisen aseman mahdollista näkymistä Vaasan tyttökoulun kirjakokoelmassa. Vertailukohteena hän tarkastelee teemaa Vaasan lyseon kirjastossa.
Kirjastonhoitaja Berit Öhmanin artikkeli Bokhistoriska nedslag i Vasa svenska lyceums bibliotek päättää julkaisun. Artikkeli on päivitetty versio Öhmanin artikkelista Ett stort bibliotek i en liten värld. Bokhistoriska nedslag i Vasa svenska lyceums bibliotek, joka ilmestyi Sällskapet Bokvännerna i Finland -seuran kirjana 9: När jag får lite pengar så köper jag böcker (Helsingfors 2008). Artikkeli julkaistaan uudelleen seuran luvalla. Siinä Öhman paneutuu kirjakokoelmaan ja nostaa esiin puhtaasti kirjahistorian kannalta kiinnostavia kirjoja, joilla on kuuluisia kirjanpainajia tai aikaisempia omistajia tai Vaasan seutuun liittyvä kirjoittaja. Valinta on henkilökohtainen, mutta antaa kuitenkin kuvan erittäin monipuolisesta kirjastosta monine helmineen.
Denna publikation har planerats i Vetenskapsbiblioteket Tritonia i Vasa ända sedan år 2018. Jag övertog arbetet som redaktör år 2019 efter Christina Flemming. Åbo Akademi (som äger Vasa svenska lyceums bibliotek) gick ur Tritoniasamarbetet 1.1.2021, medan Vasa universitet (som äger Vaasan lyseos bibliotek och Vaasan tyttökoulus bibliotek) är kvar i Tritonia. Slutförandet av arbetet med publikationen sker alltså under år 2021 som ett samarbete mellan Åbo Akademis bibliotek och Tritonia. Samlingarna finns tillgängliga för läsesalslån vid Åbo Akademis bibliotek i Vasa respektive Tritonia. Se bibliotekens hemsidor för mera information.
Jag är mycket glad och stolt över att kunna presentera vår gemensamma skrift om skolbiblioteken i Vasa, med artiklar gällande aspekter av alla de tre biblioteken. Christina Flemming, Tritonias vice direktör emerita, inleder med artikeln ” Kirja-Matti ” Matti Pohtos försvunna donation till Wasa gymnasium. Wasa gymnasium var en av föregångarna till Vasa svenska lyceum och tog emot många bokdonationer från olika håll. Matti Pohtos donation däremot försvann, fast den borde ha ankommit till skolan under 1860-talet. I artikeln redogör Flemming för resultaten av sitt detektivarbete med att spåra donationen.
Professor emeritus Sven-Erik Hansén, akademilektor Jan Sjöberg och seniorforskare Tom Wikman från fakulteten för pedagogik och välfärdsstudier vid Åbo Akademi har gemensamt skrivit artikeln Boken om vårt land - en central lärobok för folkskolan. Zacharias Topelius legendariska lärobok användes av generationer skolelever från år 1875 och framåt. Författarna analyserar hur Topelius har valt innehållet och sitt framställningssätt för att främja lärande, och hur boken kunde få så stort genomslag under decennier av finländsk skolhistoria.
Vuokko Palonen, Tritonias direktör emerita, har bidragit med hela tre artiklar. I artikeln Vaasan lyseon kirjasto fokuserar hon på boksamlingens ålder, språk och fördelning mellan olika ämnesområden i stadens finskspråkiga lyceum. Hon ger också många exempel på intressanta böcker i samlingen, med särskild betoning på Vasabygden. Artikeln Vaasan lyseon oppilaiden ”Koe-seuran” kirjasto 1880-luvulta 1930-luvun lopulle behandlar Vaasan lyseos elevförening KOE-seuras bibliotek med dess olika skeden, dess skötsel, bokinköp, utlåning och anekdoter från elevernas rapporter. I artikeln Naisten aika Vaasan suomalaisen tyttökoulun kirjaston kokoelmassa analyserar Palonen den finskspråkiga flickskolans bibliotek i ljuset av kvinnosaksrörelsen och debatten om kvinnans ställning runt sekelskiftet 1900 och hur de eventuellt kommer till uttryck i boksamlingen. Dessutom jämför hon med det finskspråkiga lyceets bibliotek och dess böcker om samma teman.
Bibliotekarie Berit Öhman avslutar publikationen med sin artikel Bokhistoriska nedslag i Vasa svenska lyceums bibliotek. Artikeln är en uppdaterad version av Öhmans artikel med titeln Ett stort bibliotek i en liten värld. Bokhistoriska nedslag i Vasa svenska lyceums bibliotek, som utkom i Sällskapet Bokvännerna i Finlands bok 9: När jag får lite pengar så köper jag böcker (Helsingfors 2008). Artikeln är nytryckt med Sällskapet Bokvännerna i Finlands tillåtelse. I artikeln gör Öhman nedslag i boksamlingen och lyfter fram böcker som är intressanta rent bokhistoriskt, böcker som har berömda tryckare eller tidigare ägare, eller författare med kopplingar till Vasatrakten. Urvalet är personligt men ger ändå en bild av ett ytterst mångsidigt bibliotek med många pärlor.