Luottamus rakentuu vuorovaikutuksessa – myös digitaalisesti : Etätyön johtamisen vuorovaikutuskäytännöt pandemiatilanteessa

Abstract

Organisaatiot joutuivat siirtymään äkillisesti pääsääntöiseen etätyöhön keväällä 2020 SARS-CoV-2-viruksen eli koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin levinneisyydestä seuranneen globaalin pandemiatilanteen takia. Muutos aiheutti tarpeen omaksua digitaalisen vuorovaikutuksen uudet käytännöt ja rutiinit sekä korostuneen tarpeen luottamukselle. Etätyöhön saatettiin suhtautua aikaisemmin epäilevästi liittyen epätietoisuuteen siitä, miten työssä suoriutuminen on mahdollista ilman fyysisesti samassa tilassa olemista, minkä takia se oli aikaisemmin lähinnä organisaation tarjoama etu. Siksi etätyökulttuuri saattoi perustua pitkälti korostuneeseen kontrolliin, mikä ei mahdollistanut esihenkilön ja työntekijän välisen luottamussuhteen rakentumista. Pandemiatilanteen aikaisesta etätyösuosituksesta johtuen aikaisemmin pääsääntöisesti samassa fyysisessä tilassa työskennelleet tiimit siirtyivät kuitenkin työskentelemään virtuaalitiimeille ominaisen ja digitaalista vuorovaikutusta korostavan aika- ja paikkariippumattoman työskentelymallin mukaisesti. Tavoitteenani on siksi tarkastella globaalin pandemiatilanteen aikaisessa etätyössä käytettyjä digitaalisia vuorovaikutuskäytäntöjä, jotka ovat vuorovaikutuksen tiheys, ennalta-arvattavuus, vasteajat, selkeys ja muoto. Koska luottamus rakentuu vuorovaikutuksessa dynaamisen prosessin kautta, erityisesti digitaalisessa vuorovaikutuksessa korostuu ihmisten välinen luottamus. Määrittelen näiden vuorovaikutuskäytäntöjen avulla esihenkilön digitaalisia vuorovaikutuskäytäntöjä edistävät tekijät vuorovaikutussuhteessa työntekijän kanssa.

Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen tutkimus, joka sisältää 22 teemahaastattelua. Tutkimusaineisto on osa Vaasan yliopiston henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmän Korona Co-Creation: Ratkaisuja etätyön tulokselliseen johtamiseen ja digitaalisen työympäristön kehittämiseen koronakriisin aikana ja sen jälkeen -hanketta. Haastattelin asiantuntijatyöntekijöitä ja esihenkilöitä yrityksistä ABB, Telia Company, Visma ja Wärtsilä. Analysoin tutkimusaineistoa käyttämällä Gioia-menetelmää eli induktiivista sisällönanalyysimenetelmää.

Tutkimustulosten perusteella globaalin pandemiatilanteen aikaisessa etätyössä korostuvat digitaalisten vuorovaikutuskäytäntöjen osalta lisääntynyt vuorovaikutustarve ja syvällisempi vuorovaikutussuhde, positiivisiin ennakko-oletuksiin perustuva vuorovaikutustarve, joustavien vasteaikojen avulla määritellyt tavoitettavuuden periaatteet, yhteisten pelisääntöjen avulla luotu vuorovaikutuksen selkeys sekä sopivan digitaalisen vuorovaikutustyökalun valinta tilanne- ja yksilökohtaisesti. Erityisesti tarve korostui entistä avoimemmalle ja empatiaa korostavalle vuorovaikutussuhteelle, jossa esihenkilön käytösperustainen toiminta oli avainasemassa. Globaalin pandemiatilanteen aikainen etätyö on osoittanut, että esihenkilön tehokkaat digitaaliset vuorovaikutustaidot ja -käytännöt etätyön johtamisessa voivat luoda toimivan vuorovaikutussuhteen ja sitä kautta luottamussuhteen esihenkilön ja työntekijän välille jopa haastavassa kriisitilanteessa – kunhan siihen liittyy aito välittäminen ja molemminpuolinen luottamus.