Kansanosakkeiden menestys : Tarkastelussa Helsingin ja Tukholman pörssi vuosina 2013–2020
Ekberg, Riia (2021)
Ekberg, Riia
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030968
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030968
Tiivistelmä
Osakesijoittamisen suosio on viime aikoina kasvanut valtavasti yksityissijoittajien keskuudessa. Osakkeita omistavien kotitalousomistajien määrä oli vuoden 2020 lopussa korkeammalla kuin koskaan aiemmin. Mediassa uutisoidaan kasvaneesta sijoitusinnosta ja mielenkiinnon kohteena ovat suurimmat sijoitustrendit. Suosion kasvaessa myös sijoittamista käsittelevien sosiaalisen median alustat ovat kasvaneet. Vaikka suora osakesijoittaminen arkipäiväistyy, siihen liittyy edelleen monia haasteita. Yksittäisten osakkeiden poiminta on vaikeaa, sillä mahdollisia vaihtoehtoja on valtava määrä. Tässä tutkielmassa selvitetään, miten suomalaisten ja ruotsalaisten kansanosakkeet ovat todellisuudessa menestyneet. Tarkoituksena on vastata kysymykseen, onko kansanosakkeisiin keskimäärin kannattanut sijoittaa vai ei.
Tutkielman alussa tarkastellaan sijoittamisen suosion kehitystä, siihen liittyviä asenteita ja tyypillisen sijoittajan ominaisuuksia. Tämän lisäksi esitellään osakesijoittamiseen liittyviä ydinteorioita ja empiriaosuudessa hyödynnettyjä portfolion suorituskyvyn mittareita. Kansanosakkeiden suosiota ja sijoittajakäyttäytymistä tarkastellaan myös psykologian näkökulmasta tarkastelemalla aiempaa tutkimusta sijoittajien päätöksenteosta. Esille nostetaan erityisesti suomalaisissa osakesijoittajissa korostuvia piirteitä. Empiirisessä osuudessa muodostetaan Suomen ja Ruotsin omistetuimmista osakkeista omat kansanosakeportfoliot, joiden suoriutumista mitataan tuotoilla ja riskikorjatuilla tuotoilla. Tutkielmassa käsiteltävä ajanjakso on 1.1.2013–31.12.2020.
Tutkielman tulokset osoittavat kansanosakeportfolioiden olleen keskimäärin vertailuindeksejään parempia sijoituksia tarkasteluajanjaksolla. Suomen kansanosakeportfolio suoriutui kaikilla mittareilla huomattavasti vertailuindeksiä ja Ruotsin kansanosakeportfoliota paremmin. Riski korjattujen tuottojen tarkastelu nostaa kuitenkin esille yhden poikkeuksen, sillä Sharpen luvulla mitattuna Ruotsin kansanosakeportfolio suoriutui vertailuindeksiä heikommin. Portfoliot muodostavia osakkeita tarkasteltiin myös yksilöllisellä tasolla, jolloin Suomen kansanosakkeissa nähtiin paljon eroavaisuuksia kokonaistuotoissa. Tarkasteluajanjaksolla ei tehty uudelleen tasapainottamista, mikä vaikutti erityisesti Suomen kansanosakeportfolion ylivoimaiseen menestykseen.
Tutkielman alussa tarkastellaan sijoittamisen suosion kehitystä, siihen liittyviä asenteita ja tyypillisen sijoittajan ominaisuuksia. Tämän lisäksi esitellään osakesijoittamiseen liittyviä ydinteorioita ja empiriaosuudessa hyödynnettyjä portfolion suorituskyvyn mittareita. Kansanosakkeiden suosiota ja sijoittajakäyttäytymistä tarkastellaan myös psykologian näkökulmasta tarkastelemalla aiempaa tutkimusta sijoittajien päätöksenteosta. Esille nostetaan erityisesti suomalaisissa osakesijoittajissa korostuvia piirteitä. Empiirisessä osuudessa muodostetaan Suomen ja Ruotsin omistetuimmista osakkeista omat kansanosakeportfoliot, joiden suoriutumista mitataan tuotoilla ja riskikorjatuilla tuotoilla. Tutkielmassa käsiteltävä ajanjakso on 1.1.2013–31.12.2020.
Tutkielman tulokset osoittavat kansanosakeportfolioiden olleen keskimäärin vertailuindeksejään parempia sijoituksia tarkasteluajanjaksolla. Suomen kansanosakeportfolio suoriutui kaikilla mittareilla huomattavasti vertailuindeksiä ja Ruotsin kansanosakeportfoliota paremmin. Riski korjattujen tuottojen tarkastelu nostaa kuitenkin esille yhden poikkeuksen, sillä Sharpen luvulla mitattuna Ruotsin kansanosakeportfolio suoriutui vertailuindeksiä heikommin. Portfoliot muodostavia osakkeita tarkasteltiin myös yksilöllisellä tasolla, jolloin Suomen kansanosakkeissa nähtiin paljon eroavaisuuksia kokonaistuotoissa. Tarkasteluajanjaksolla ei tehty uudelleen tasapainottamista, mikä vaikutti erityisesti Suomen kansanosakeportfolion ylivoimaiseen menestykseen.