Rahoitusmarkkinamuuttujien ennustuskyky reaalitalouden suhteen
Hyrynsalmi, Aku (2021)
Hyrynsalmi, Aku
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051630014
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051630014
Tiivistelmä
Talouskasvun ennusteista on hyötyä useissa eri tilanteissa. Niitä voi hyödyntää niin yksityinen kuin julkinenkin sektori investointipäätöksiä tehdessään. Tässä tutkielmassa tutkitaan, kuinka hyvin rahoitusmarkkinamuuttujat, korkoero, osaketuotot ja lyhyet korot kykenevät ennakoimaan talouskasvua Saksassa, Sveitsissä, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Tutkielman ajankohta on myös jaettu kahdelle eri ajanjaksolle, ennen ja jälkeen finanssikriisin, jotta voidaan nähdä, onko muuttujien ennustuskyky muuttunut finanssikriisin jälkeisellä matalien korkojen aikakaudella. Korkoerona on käytetty vakiintuneen tavan mukaan pitkien kymmenen vuoden korkojen ja lyhyiden kolmen kuukauden korkojen erotusta. Lyhyet korot ovat kolmen kuukauden korkoja ja osaketuotot on laskettu indekseistä.
Korkoerolla on empiirisissä tutkimuksissa kyetty ennustamaan talouden muutoksia. Korkoeron ennustuskykyä voidaan selittää esimerkiksi odotusteorian, markkinasegmentaatioteorian ja likviditeettipreemioteorian avulla. Osaketuottojen ennustuskyky syntyy taas osakemarkkinoiden eteenpäin katsovasta käyttäytymisestä. Lyhyet korot ovat keskuspankkien rahapolitiikan väline, joilla BKT:n kehitystä voidaan stimuloida tai hidastaa.
Tutkielman tulokset olivat hyvin vaihtelevia, mutta parhaimmat ennustuskyvyt löytyivät EU:hun kuulumattomista maista, Sveitsistä ja Yhdysvalloista, joissa korkoeron ja lyhyen koron ennustuskyky oli selvästi verrokkeja parempaa. Sveitsin ja Yhdysvaltojen ennustuskyvyssä oli eroa riippuen, tarkasteltiinko ennustuskykyä ennen vai jälkeen vuoden 2008 finanssikriisin. Ennustuskyky hieman heikkeni Saksassa sekä suoraan sanottuna romahti Ruotsissa finanssikriisin jälkeen. Tutkimuksen tulosten perusteella rahoitusmarkkinamuuttujilla oli selvästi yhteys toisiinsa. Tulosten perusteella ei noussut kuitenkaan mitään tiettyä muuttujaa, mikä olisi sopinut hyvin kaikille maille jokaisella ajanjaksolla.
Korkoerolla on empiirisissä tutkimuksissa kyetty ennustamaan talouden muutoksia. Korkoeron ennustuskykyä voidaan selittää esimerkiksi odotusteorian, markkinasegmentaatioteorian ja likviditeettipreemioteorian avulla. Osaketuottojen ennustuskyky syntyy taas osakemarkkinoiden eteenpäin katsovasta käyttäytymisestä. Lyhyet korot ovat keskuspankkien rahapolitiikan väline, joilla BKT:n kehitystä voidaan stimuloida tai hidastaa.
Tutkielman tulokset olivat hyvin vaihtelevia, mutta parhaimmat ennustuskyvyt löytyivät EU:hun kuulumattomista maista, Sveitsistä ja Yhdysvalloista, joissa korkoeron ja lyhyen koron ennustuskyky oli selvästi verrokkeja parempaa. Sveitsin ja Yhdysvaltojen ennustuskyvyssä oli eroa riippuen, tarkasteltiinko ennustuskykyä ennen vai jälkeen vuoden 2008 finanssikriisin. Ennustuskyky hieman heikkeni Saksassa sekä suoraan sanottuna romahti Ruotsissa finanssikriisin jälkeen. Tutkimuksen tulosten perusteella rahoitusmarkkinamuuttujilla oli selvästi yhteys toisiinsa. Tulosten perusteella ei noussut kuitenkaan mitään tiettyä muuttujaa, mikä olisi sopinut hyvin kaikille maille jokaisella ajanjaksolla.