Toimitusjohtajan ja työntekijän palkkaeron vaikutus yrityksen kannattavuuteen
Appelberg, Sanna Maria (2021-04-30)
Appelberg, Sanna Maria
30.04.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021043028282
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021043028282
Tiivistelmä
Agenttiteorian mukaisesti toimitusjohtajan palkitseminen on osakkeenomistajien keino motivoida toimitusjohtajaa työskentelemään yhtiön omistajia hyödyntävällä tavalla. Palkitsemisella voidaan myös kilpailla kyvykkäimmästä toimitusjohtajasta ja sitouttaa hänet yritykseen. Agenttiteorian lisäksi toimitusjohtajan palkitsemista on tutkittu myös turnausteorian näkökulmasta, jonka mukaan ajatellaan, että jo lähtökohtaisesti korkeammalla palkitsemisella voidaan saavuttaa korkeampia tavoitteita. Turnausteorian mukaan myös muut työntekijät ovat tällöin motivoituneita panostamaan työhönsä voittaakseen turnauksia eli ylennyksiä ja palkankorotuksia.
Toimitusjohtajien palkitsemisen kasvaminen ja sen myötä toimitusjohtajien ja muiden työntekijöiden palkkaerojen kasvaminen nousee kuitenkin erityisesti mediassa esiin eriarvoisuuden näkökulmasta. Verrannollisen oikeudenmukaisuuden teorian mukaan haitallista toimitusjohtajan ja työntekijän palkkaero voi olla esimerkiksi silloin, kun työntekijä kokee sen johdosta epäoikeudenmukaisuutta ja tämä vaikuttaa hänen sitoutumiseen tai työtehokkuuteen. Korkea palkkaero voi olla yritykselle myös mainehaitta ja vaikuttaa esimerkiksi asiakkaiden ostokäyttäytymiseen.
Tämän tutkielman ensisijaisena tarkoituksena on selvittää, onko toimitusjohtajan ja muun henkilöstön palkkaerolla vaikutusta yrityksen kannattavuuteen Suomessa. Kannattavuuden mittarina käytetään kokonaispääoman tuottoprosenttia. Lisäksi selvitetään, onko toimitusjohtajan kyvykkyydellä vaikutusta kannattavuuteen tai siihen, miten palkkaero vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Kyvykkyyttä kuvataan tässä tutkielmassa kyvykkyysindeksillä, joka muodostuu toimitusjohtajan iän, tehtävän keston, koulutuksen ja aiemmin saavutetun kannattavuuden perusteella. Tutkimusaineistona on Nasdaq Helsingin päälistalle listatut pörssiyhtiöt, joista riittävät tiedot saatiin 117 yhtiöstä. Aineisto on pääosin vuodelta 2019, mutta 17 yhtiön osalta käytettiin vuoden 2018 tietoja, sillä toimitusjohtaja oli näissä vaihtunut vuoden 2019 ensimmäisen kvartaalin jälkeen. Tutkimusmenetelmänä on lineaarinen regressioanalyysi.
Tutkielman tulosten mukaan toimitusjohtajan ja työntekijän palkkaerolla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta yrityksen kannattavuuteen. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu myös poikkeavia tuloksia. Huomioitavaa on, että suomalaisissa pörssiyhtiöissä palkkaerot ovat merkittävästi pienempiä kuin esimerkiksi useammin tutkituissa yhdysvaltalaisissa yhtiöissä. Tässä tutkimuksessa suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajan palkka oli keskimäärin 15-kertainen työntekijän palkkaan verraten. Palkkaerojen mediaani oli tätä alempi 8-kertainen ja korkein palkkaero oli 129-kertainen. Tutkimuksen mukaan toimitusjohtajan kyvykkyydellä ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta yrityksen kannattavuuteen tai siihen, miten palkkaero vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen.
Toimitusjohtajien palkitsemisen kasvaminen ja sen myötä toimitusjohtajien ja muiden työntekijöiden palkkaerojen kasvaminen nousee kuitenkin erityisesti mediassa esiin eriarvoisuuden näkökulmasta. Verrannollisen oikeudenmukaisuuden teorian mukaan haitallista toimitusjohtajan ja työntekijän palkkaero voi olla esimerkiksi silloin, kun työntekijä kokee sen johdosta epäoikeudenmukaisuutta ja tämä vaikuttaa hänen sitoutumiseen tai työtehokkuuteen. Korkea palkkaero voi olla yritykselle myös mainehaitta ja vaikuttaa esimerkiksi asiakkaiden ostokäyttäytymiseen.
Tämän tutkielman ensisijaisena tarkoituksena on selvittää, onko toimitusjohtajan ja muun henkilöstön palkkaerolla vaikutusta yrityksen kannattavuuteen Suomessa. Kannattavuuden mittarina käytetään kokonaispääoman tuottoprosenttia. Lisäksi selvitetään, onko toimitusjohtajan kyvykkyydellä vaikutusta kannattavuuteen tai siihen, miten palkkaero vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Kyvykkyyttä kuvataan tässä tutkielmassa kyvykkyysindeksillä, joka muodostuu toimitusjohtajan iän, tehtävän keston, koulutuksen ja aiemmin saavutetun kannattavuuden perusteella. Tutkimusaineistona on Nasdaq Helsingin päälistalle listatut pörssiyhtiöt, joista riittävät tiedot saatiin 117 yhtiöstä. Aineisto on pääosin vuodelta 2019, mutta 17 yhtiön osalta käytettiin vuoden 2018 tietoja, sillä toimitusjohtaja oli näissä vaihtunut vuoden 2019 ensimmäisen kvartaalin jälkeen. Tutkimusmenetelmänä on lineaarinen regressioanalyysi.
Tutkielman tulosten mukaan toimitusjohtajan ja työntekijän palkkaerolla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta yrityksen kannattavuuteen. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu myös poikkeavia tuloksia. Huomioitavaa on, että suomalaisissa pörssiyhtiöissä palkkaerot ovat merkittävästi pienempiä kuin esimerkiksi useammin tutkituissa yhdysvaltalaisissa yhtiöissä. Tässä tutkimuksessa suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajan palkka oli keskimäärin 15-kertainen työntekijän palkkaan verraten. Palkkaerojen mediaani oli tätä alempi 8-kertainen ja korkein palkkaero oli 129-kertainen. Tutkimuksen mukaan toimitusjohtajan kyvykkyydellä ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta yrityksen kannattavuuteen tai siihen, miten palkkaero vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen.