Poliisin toimintaan vaikuttaminen: onko rikosoikeuden sääntelyä tarpeen muuttaa?
Siivonen, Johanna (2021-05-03)
Siivonen, Johanna
03.05.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050328535
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050328535
Tiivistelmä
Hyvinvointiyhteiskuntamme on pitkään nauttinut korkeaa kansalaisten luottamusta. Virallistahojen kohtaama uhkailu, väkivalta ja häirintä ovat kuitenkin lisääntyneet Suomessa viime vuosina ja saaneet uusia muotoja. Erityisen huolestuttavana piirteenä on nähty se, että häirintä ja väkivalta uhkaavat yhä enemmän yksittäisiä poliiseja ja heidän perheitään. Järjestelmällisestä häirinnästä on alettu käyttää termiä maalittaminen. Vaikka välittömimmät seuraukset tästä kohdistuvat yleensä suoraan yksittäiseen poliisiin, toiminnan tarkoituksena on rapauttaa koko organisaation luottamusta ja toimintaa. Näin ollen poliisin kohtaama väkivalta ja maalittaminen uhkaavat pahimmillaan koko yhteiskuntaa ja demokratiaa.
Tässä tutkielmassa selvitetään poliisin kohtaamiin uhkiin liittyviä lainsäännöksiä. Tarkoituksena on selvittää, säänteleekö nykyinen rikoslaki riittävällä tavalla teoista, joilla uhataan virkatehtäväänsä suorittavaa poliisia. Rikoslaki ei nykyisellään tunne termiä maalittaminen, joten tutkielman yhtenä keskeisenä tavoitteena on tarkastella tarvetta kriminalisoida se omaksi tunnusmerkistökseen. Tutkielma on oikeusdogmaattinen, joten tutkimuskysymystä lähestytään voimassa olevan oikeuden tulkinnan ja systematisoinnin kautta. Keskeisimpiä lähteitä ovat voimassa olevien normien ja lainvalmistelumateriaalin lisäksi korkeimman oikeuden ratkaisut sekä oikeuskirjallisuus. Lainopin lisäksi tutkielmassa on läsnä myös oikeuspoliittinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimusote.
Tutkielmassa havaittiin, että poliisiin liittyvien uhkien torjuntaan liittyy useita haasteita. Keskeisimpänä tuloksena, sekä fyysisen että henkisen uhkaamisen puolella, voidaan nähdä olevan se, ettei olemassa olevaa lainsäädäntöä hyödynnetä loppuun asti. Toisin sanoen tarkoituksenmukaisin vaihtoehto ei välttämättä ole uusien tekojen kriminalisointi, vaan olemassa olevien säädösten tehokkaampi hyödyntäminen. Maalittamisen osalta kyseeseen voisi tulla lisäksi nykyisen syyteoikeussääntelyn vapauttaminen.
Tässä tutkielmassa selvitetään poliisin kohtaamiin uhkiin liittyviä lainsäännöksiä. Tarkoituksena on selvittää, säänteleekö nykyinen rikoslaki riittävällä tavalla teoista, joilla uhataan virkatehtäväänsä suorittavaa poliisia. Rikoslaki ei nykyisellään tunne termiä maalittaminen, joten tutkielman yhtenä keskeisenä tavoitteena on tarkastella tarvetta kriminalisoida se omaksi tunnusmerkistökseen. Tutkielma on oikeusdogmaattinen, joten tutkimuskysymystä lähestytään voimassa olevan oikeuden tulkinnan ja systematisoinnin kautta. Keskeisimpiä lähteitä ovat voimassa olevien normien ja lainvalmistelumateriaalin lisäksi korkeimman oikeuden ratkaisut sekä oikeuskirjallisuus. Lainopin lisäksi tutkielmassa on läsnä myös oikeuspoliittinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimusote.
Tutkielmassa havaittiin, että poliisiin liittyvien uhkien torjuntaan liittyy useita haasteita. Keskeisimpänä tuloksena, sekä fyysisen että henkisen uhkaamisen puolella, voidaan nähdä olevan se, ettei olemassa olevaa lainsäädäntöä hyödynnetä loppuun asti. Toisin sanoen tarkoituksenmukaisin vaihtoehto ei välttämättä ole uusien tekojen kriminalisointi, vaan olemassa olevien säädösten tehokkaampi hyödyntäminen. Maalittamisen osalta kyseeseen voisi tulla lisäksi nykyisen syyteoikeussääntelyn vapauttaminen.