Suomalaisten rauhanturvaajien oikeudellinen asema Yhdistyneiden Kansakuntien sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa

Abstract

Tässä tutkielmassa perehdytään suomalaisten rauhanturvaajien oikeudelliseen asemaan Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Aihetta lähestytään tutkimuskysymysten avulla: (1) mistä oikeusnormeista YK:n kriisinhallintaoperaatioiden oikeudellinen perusta koostuu, (2) miten suomalaisten rauhanturvaajien oikeudellinen asema rakentuu YK:n kriisinhallintaoperaatioissa ja (3) minkä valtioiden lainsäädännön ja lainkäyttövallan piiriin YK:n kriisinhallintaoperaatiossa toimivat suomalaiset rauhanturvaajat kuuluvat. Tutkielma sijoittuu kansainvälisen oikeuden alalle ja tutkimusmetodina käytetään lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa. Tutkielmassa tarkastellaan aiheeseen liittyvää aineistoa, kuten YK:n peruskirjaa (SopS 1/1956), kansainvälisiä sopimuksia, Suomen kansallista lainsäädäntöä ja lainvalmisteluaineistoa.

Yhdistyneiden Kansakuntien sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden oikeudellinen perusta rakentuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmista, YK:n ja kriisinhallintatoimien kohdevaltion välisistä joukkojen asemaa koskevista sopimuksista sekä YK:n ja kriisinhallintajoukkoja lähettävän valtion välisistä yhteisymmärrys- ja yhteistyöpöytäkirjoista. YK:n peruskirjan nojalla turvallisuusneuvoston vastuulla on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen, ja sen tekemät päätökset ovat jäsenvaltioita sitovia. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan sisältyvällä mandaatilla asetetaan operaation tavoitteet, tehtävät, rauhanturvaajien toimintavaltuudet sekä lähettäjä- ja kohdevaltiota koskevat velvoitteet.

Joukkojen asemaa koskevalla sopimuksella (Status of Forces Agreement) määritellään kriisinhallintaoperaation ja -henkilöstön oikeudellinen asema kohdevaltion alueella. YK:n joukkojen asemaa koskevan sopimuksen malli myöntää rauhanturvaajille mm. koskemattomuuden virallisten tehtävien yhteydessä tehtyjen lausuntojen ja tekojen osalta. Sopimuksen mukaan YK:n rauhanturvaaja kuuluu yksinomaan hänet lähettäneen valtion lainsäädännön ja lainkäyttövallan piiriin esimerkiksi kohdevaltion alueella tehtyjen rikosten osalta. Yhteisymmärrys- ja yhteistyöpöytäkirjalla (Memorandum of Understanding) sovitaan kriisinhallintaoperaation hallinnollisista, logistisista ja taloudellisista ehdoista sekä rauhanturvaajia koskevista käyttäytymisnormeista. YK:n yhteistyöpöytäkirjan malli velvoittaa lähettäjävaltion huolehtimaan käyttäytymisnormien koulutuksesta ja niiden noudattamisen valvonnasta.

YK:n kriisinhallintaoperaatioissa toimivat suomalaiset rauhanturvaajat kuuluvat kohdevaltion alueella yksinomaan Suomen lainsäädännön ja lainkäyttövallan piiriin. He ovat toimialueella kuitenkin operaation toimeenpanijan (YK) operatiivisen johdon alaisia, ja heidän tulee kunnioittaa kohdevaltion paikallisia lakeja ja oikeuskulttuuria ja noudattaa YK:n rauhanturvaajia koskevia käyttäytymisnormeja. Oikeutus suomalaisten rauhanturvaajien voimakeinojen käyttöön perustuu operaation mandaattiin, Suomen lainsäädäntöön ja operaatiokohtaisiin voimankäyttösääntöihin. Suomalaisiin rauhanturvaajiin sovelletaan rikoslain sotilasrikoksia koskevan 45 luvun säännöksiä ja rikoksen tunnusmerkistön täyttyessä myös muita rikoslain säännöksiä.