Osaamisen johtamista hoitotyön arjessa : Narratiivinen tutkimus asiantuntijasairaanhoitajien kokemuksista ja näkemyksistä
Vinnenmaa, Jaana (2021-04-29)
Vinnenmaa, Jaana
29.04.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042928052
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042928052
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ: Osaava henkilökunta takaa, että julkinen terveydenhuolto saavuttaa sille asetetut tavoitteet ja pystyy reagoimaan terveydenhuollon muuttuviin tarpeisiin vaikuttavasti. Sairaalaorganisaatiossa asiantuntijajohtajat vastaavat strategisesta osaamisen johtamisesta osana henkilöstöjohtamista. Osaamisen johtaminen korreloi suoraan hoidon laadun, potilas-turvallisuuden ja asiantuntijaresurssien optimaalisen kohdentumisen kanssa. Asiantuntijoiden osaamisen hallinta vaatii jatkuvaa tiedon päivittämistä ja jalostamista. Erillinen, yksilötason osaaminen, osaamisen kasvattaminen ei yksinään tuota, eikä saavuta menestyvän organisaation tavoittelemaa kollektiivista asiantuntijuutta. Asiantuntijuutta, jolla erikoisasairaan-hoidossa on tarkoitus tarjota potilaalle oikea aikaista ja lisäarvoa tuottavaa palvelua. Asian-tuntijaosaamista, josta osaava henkilökunta toivoo saavansa arvostuksen ja työniloa. Asian-tuntijajohtajalta edellytetään erityistaitoja johtaa osaamista sairaalan arjessa monitahoisesti, nyt ja tulevaisuuden varalle.
Tutkimuksella on ollut tarkoitus selvittää hoitotyön asiantuntijajohtajien, osaamisen johtamisen nykytilaa ja ilmentää osaamisen johtamisen tueksi sellaisia elementtejä, joita asiantuntijasairaanhoitajat pitävät tärkeinä ja ajankohtaisina. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut nostaa esiin myös kollektiivisen asiantuntijuuden rakentumiseen vaikuttavia seikkoja. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen empirian ovat tuottaneet Tampereen yliopistollisen sairaalan asiantuntijasairaanhoitajat. Tapaustutkimuksella on selvitetty näin yhden yliopistosairaalan asiantuntijajohtajien osaamisen johtamista. Asiantuntijasairaanhoitajilla on ollut mahdollisuus kirjoittaa, narratiivisen tutkimuksen periaatteita kunnioittaen, vapaamuotoinen kertomus kokemuksistaan osaamisen johtamisen aihealueelta. Kertomukset on analysoitu sisällönanalyysiä käyttäen.
Kertomukset ovat tuottaneet tietoa kattavasti ja teorian teemoja myötäillen siitä, miten hoitotyön esimiehet ja keskijohto vastaavat osaamisen johtamisen tarpeisiin. Tutkimus on ammentanut hyvin asiantuntijasairaanhoitajien näkemyksiä, millaisin keinoin osaamista voisi johtaa, jotta se tukisi monipuolisesti heidän työtään. Tulosten mukaan työyhteisötaidoilla ja työilmapiirillä on iso vaikutus siihen, miten asiantuntijuus tulee työyhteisössä hyödynnettyä. Kollektiivinen asiantuntijuus taas näyttäytyy vielä kovin haparoivana sairaalan moniammatillisessa yhteistyössä.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että hoitotyön asiantuntijajohtajien osaamisen johtaminen on tasoltaan ja vaikuttavuudeltaan hyvin vaihtelevaa. Osaamisen johtamisen strategisten linjojen jättäytyessä täysin näkymättömiksi, voidaan tulkita, että strategian käytäntöön ohjaamisessa ja toteutuksessa on ongelmia. Asiantuntijasairaanhoitajat kaipaavat nimenomaan pitkäjänteisempää, suunnitelmallisempaa ja osallistavampaa johtamista. Esimiehen substanssiosaamisella näyttää olevan myötävaikutusta kommunikaation ja yhteistyön rakentumisessa asiantuntijoiden kanssa. Kollektiivinen asiantuntijuus taas hakee vielä paikkaansa sairaalan oppimisympäristönä. Mielenkiintoa jää tutkia laajemmin sairaanhoitajien kokemuksina osaamisen johtamisesta tai vertailla maan viiden eri yliopistosairaalan kesken osaamisen johtamisen onnistumista.
AVAINSANAT: asiantuntijat, asiantuntijaorganisaatiot, osaaminen, osaamisen johtaminen, työyhteisötaidot
Tutkimuksella on ollut tarkoitus selvittää hoitotyön asiantuntijajohtajien, osaamisen johtamisen nykytilaa ja ilmentää osaamisen johtamisen tueksi sellaisia elementtejä, joita asiantuntijasairaanhoitajat pitävät tärkeinä ja ajankohtaisina. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut nostaa esiin myös kollektiivisen asiantuntijuuden rakentumiseen vaikuttavia seikkoja. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen empirian ovat tuottaneet Tampereen yliopistollisen sairaalan asiantuntijasairaanhoitajat. Tapaustutkimuksella on selvitetty näin yhden yliopistosairaalan asiantuntijajohtajien osaamisen johtamista. Asiantuntijasairaanhoitajilla on ollut mahdollisuus kirjoittaa, narratiivisen tutkimuksen periaatteita kunnioittaen, vapaamuotoinen kertomus kokemuksistaan osaamisen johtamisen aihealueelta. Kertomukset on analysoitu sisällönanalyysiä käyttäen.
Kertomukset ovat tuottaneet tietoa kattavasti ja teorian teemoja myötäillen siitä, miten hoitotyön esimiehet ja keskijohto vastaavat osaamisen johtamisen tarpeisiin. Tutkimus on ammentanut hyvin asiantuntijasairaanhoitajien näkemyksiä, millaisin keinoin osaamista voisi johtaa, jotta se tukisi monipuolisesti heidän työtään. Tulosten mukaan työyhteisötaidoilla ja työilmapiirillä on iso vaikutus siihen, miten asiantuntijuus tulee työyhteisössä hyödynnettyä. Kollektiivinen asiantuntijuus taas näyttäytyy vielä kovin haparoivana sairaalan moniammatillisessa yhteistyössä.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että hoitotyön asiantuntijajohtajien osaamisen johtaminen on tasoltaan ja vaikuttavuudeltaan hyvin vaihtelevaa. Osaamisen johtamisen strategisten linjojen jättäytyessä täysin näkymättömiksi, voidaan tulkita, että strategian käytäntöön ohjaamisessa ja toteutuksessa on ongelmia. Asiantuntijasairaanhoitajat kaipaavat nimenomaan pitkäjänteisempää, suunnitelmallisempaa ja osallistavampaa johtamista. Esimiehen substanssiosaamisella näyttää olevan myötävaikutusta kommunikaation ja yhteistyön rakentumisessa asiantuntijoiden kanssa. Kollektiivinen asiantuntijuus taas hakee vielä paikkaansa sairaalan oppimisympäristönä. Mielenkiintoa jää tutkia laajemmin sairaanhoitajien kokemuksina osaamisen johtamisesta tai vertailla maan viiden eri yliopistosairaalan kesken osaamisen johtamisen onnistumista.
AVAINSANAT: asiantuntijat, asiantuntijaorganisaatiot, osaaminen, osaamisen johtaminen, työyhteisötaidot