Agilityn harrastusmatkustaminen Suomessa : Kulkutapavalintojen erityispiirteet ja ilmastovaikutukset
Koski, Meeri (2021-04-29)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042927976
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042927976
Tiivistelmä
Koirien määrä Suomessa kasvaa, niihin liittyvä kuluttaminen laajentuu ja koiria halutaan usein aktivoida myös erilaisissa harrastuksissa. Agility on yksi suosituimmista koiraharrastuslajeista Suomessa ja kansainvälisesti. Agilityharrastuspaikkojen määrä on kasvanut viime vuosina, kun koiraharrastushalleja on noussut eri puolille Suomea. Harvat hallit ovat kuitenkin helposti saavutettavissa esimerkiksi liikunnallisilla kulkumuodoilla tai joukkoliikennevälineillä. Kuuma-na käyvässä ilmastonmuutoskeskustelussa on kiinnitetty huomiota myös arkipäiväisiin kulku-tapavalintoihimme. Tällä tutkimuksella halusin selvittää, millaiset kulkutapavalinnat ovat agili-tyharrastajien keskuudessa yleisiä ja mitkä syyt vaikuttavat valintoihin.
Tutkimustani taustoittavat suomalaiset ja kansainväliset ilmastotavoitteet sekä suomalaiset henkilöliikenteeseen ja harrastusmatkustamiseen liittyvät tutkimukset. Agilityharrastajien kulkutapavalintojen kartoittamiseksi laadin internetpohjaisen kyselyn, joka toteutettiin tou-kokuun 2020 aikana. Kysely oli suunnattu suomalaisille agilityharrastajille ja siinä selvitettiin agilityn harrastusmatkustamista. Agilitykilpailuihin liittyvä matkustaminen oli jätetty pois ky-selyn piiristä. Arvioin kyselytutkimuksen luotettavuutta edustavuuden kautta eli vertailemalla otantaa perusjoukkoon. Perusjoukkona on Suomen Agilityliitolta saadut tilastot agilitylisens-sin hankkineista harrastajista. Lisäksi vertasin kyselyn tuloksia henkilöliikennetutkimuksen ja muihin harrastusmatkustamista tarkastelevien tutkimusten tuloksiin.
Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että ennakko-oletukseni mukaisesti agilityharrastusmatkoilla henkilöauto on pääasiallinen kulkutapa. Kyselyyn vastaajat antoivat runsaasti perusteluja henkilöauton käytölle: pitkät harrastusmatkat, harjoituspaikkojen huono saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä sekä lajin erityispiirteisiin liittyen muun muassa koiran tai koirien ja harrastusvälineiden kuljettaminen ja säilyttäminen harjoituspaikalla. Syyt oman auton käytön yleisyydelle olivat osittain samat, kuin esimerkiksi juniorijalkapallon harrastajille tehdyssä kulkutapavalintoja kartoittavassa kyselyssä. Harrastusmatkustamista koskevissa tutkimuksis-sa harrastuslajin erityispiirteet vaikuttavat myös harrastajien valintoihin.
Agilityharrastajien keskuudessa on kyselyni tulosten perusteella myös valmiuksia muiden kulkutapojen käyttöönottoon tietyin edellytyksin. Esimerkiksi kimppakyyteihin suuri osa har-rastajista suhtautuu myönteisesti, mutta niiden yleistymistä edistäisi muun muassa kyytien parempi organisointi. Julkisten liikennevälineiden käyttö voisi lisääntyä, jos yhteydet olisivat kattavampia ja harjoituspaikoilla olisi tarjota häkkejä koiran säilytykseen taukojen aikana. Liikunnalliset kulkutavat, kuten kävely ja pyöräily koettiin mielekkäinä lyhyillä, korkeintaan muutaman kilometrin matkoilla, ja tällöinkin harjoituspaikalta tulisi löytyä säilytystilaa koiralle ja harrastusvälineille.
Tutkimustani taustoittavat suomalaiset ja kansainväliset ilmastotavoitteet sekä suomalaiset henkilöliikenteeseen ja harrastusmatkustamiseen liittyvät tutkimukset. Agilityharrastajien kulkutapavalintojen kartoittamiseksi laadin internetpohjaisen kyselyn, joka toteutettiin tou-kokuun 2020 aikana. Kysely oli suunnattu suomalaisille agilityharrastajille ja siinä selvitettiin agilityn harrastusmatkustamista. Agilitykilpailuihin liittyvä matkustaminen oli jätetty pois ky-selyn piiristä. Arvioin kyselytutkimuksen luotettavuutta edustavuuden kautta eli vertailemalla otantaa perusjoukkoon. Perusjoukkona on Suomen Agilityliitolta saadut tilastot agilitylisens-sin hankkineista harrastajista. Lisäksi vertasin kyselyn tuloksia henkilöliikennetutkimuksen ja muihin harrastusmatkustamista tarkastelevien tutkimusten tuloksiin.
Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että ennakko-oletukseni mukaisesti agilityharrastusmatkoilla henkilöauto on pääasiallinen kulkutapa. Kyselyyn vastaajat antoivat runsaasti perusteluja henkilöauton käytölle: pitkät harrastusmatkat, harjoituspaikkojen huono saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä sekä lajin erityispiirteisiin liittyen muun muassa koiran tai koirien ja harrastusvälineiden kuljettaminen ja säilyttäminen harjoituspaikalla. Syyt oman auton käytön yleisyydelle olivat osittain samat, kuin esimerkiksi juniorijalkapallon harrastajille tehdyssä kulkutapavalintoja kartoittavassa kyselyssä. Harrastusmatkustamista koskevissa tutkimuksis-sa harrastuslajin erityispiirteet vaikuttavat myös harrastajien valintoihin.
Agilityharrastajien keskuudessa on kyselyni tulosten perusteella myös valmiuksia muiden kulkutapojen käyttöönottoon tietyin edellytyksin. Esimerkiksi kimppakyyteihin suuri osa har-rastajista suhtautuu myönteisesti, mutta niiden yleistymistä edistäisi muun muassa kyytien parempi organisointi. Julkisten liikennevälineiden käyttö voisi lisääntyä, jos yhteydet olisivat kattavampia ja harjoituspaikoilla olisi tarjota häkkejä koiran säilytykseen taukojen aikana. Liikunnalliset kulkutavat, kuten kävely ja pyöräily koettiin mielekkäinä lyhyillä, korkeintaan muutaman kilometrin matkoilla, ja tällöinkin harjoituspaikalta tulisi löytyä säilytystilaa koiralle ja harrastusvälineille.