Tehokkaampi paikkatiedon hyödyntäminen asuinalueiden eriytymisen tunnistamisessa : Esimerkkinä Espoon suuraluetilastot
Sinisalo, Heini (2021-04-27)
Sinisalo, Heini
27.04.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042714247
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042714247
Tiivistelmä
Segregaatiota eli asuinalueiden eriytymistä tarkastellaan lähtökohtaisesti negatiivisena ilmiönä, koska esiintyessään se saattaa tehdä asuinalueesta epätasapainoisen ja -arvoisen muihin alueisiin nähden. Eriytymisen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy on kaupungeille ja kunnille haastavaa ja sen kehittyminen huomataan usein sen jo ilmetessä asuinalueella. Tämän tutkielman tavoite on tarkastella miten kaupungit hyödyntävät alueista kerättyä tilasto- ja paikkatietoa eriytymisen tunnistamisessa ja miten sitä voisi tehokkaasti käyttää apuna kaupunkikehittämisessä. Tutkielmassa käsitellään asuinalueen eriytymisen tunnistamista alueista saatavilla olevan tilasto- ja paikkatiedon avulla. Tutkielmassa käsitellään myös sitä, että miten paikkatietojärjestelmiä kaupungeissa ja kaupunkikehityksessä hyödynnetään. Eriytymiseen puuttuminen ja sen ennaltaehkäisy on kaupunkien ja sen alueiden tasapainoisen kehittymisen kannalta tärkeää ja kannattavaa niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti. Jotta tällainen positiivinen kehitys ja segregaation ennaltaehkäisy olisi mahdollista, on segregaatioon viittaavat ja altistavat tekijät kaupunki- ja väestörakenteessa tunnistettava. Alueella esiintyvään haitalliseen segregaatioon liittyy usein joitain seuraavista tekijöistä; (pitkäaikais-)työttömyyttä, tulo-, terveys- ja koulutustasoeroja alueiden välillä, ikääntyneiden määrän kasvua, rikollisuutta, sekä syrjäytyneisyyden lisääntymistä. Alueen yleisellä saavutettavuudella sekä sijainnilla on myös merkitystä eriytymisen syntymiselle ja millaisia yleisiä asunnon hallintaperusteita alueella on. Tavoitteena on esimerkinomaisesti hyödyntää eriytymiseen altistavien tekijöiden tunnistamisessa tilasto- ja paikkatietoa. Esimerkkinä eriytymisen havainnollistamiseen etsin paikkatietoa eri tekijöistä Espoon suuralueiden väestössä, jotka indikoivat mahdollista eriytymistä suuralueilla ja tarkastelen niitä. Työ toteutetaan hyödyntämällä olemassa olevaa tilasto- ja paikkatietodataa alueesta.