Offentligt språkbruk i tal. Talarens inventio, hans/hennes ethos, pathos och logos
Kaipio, Leena (2008)
Kaipio, Leena
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielmani aihe koskee virallista kielenkäyttöä puheessa, puhujan inventiota, sekä hänen ethosta, pathosta ja logosta. Tavoitteenani on tutkia Vaasan kaupunginvaltuuston valtuutettujen ruotsinkielisiä puheita ja niissä esiintyvää inventiota, joka on retoriikan yksi osa-alue. Metodissa käytän apuna seitsemää kysymystä; mitä, kuka, miksi, missä, koska, kuinka, minkä avulla. Lisäksi tutkin puhujan ethosta, pathosta ja logosta. Ethos kuvaa puhujan persoonaa, logos kuvaa puheessa esiintyvää ajatusta ja logiikkaa, pathos kuvaa puheessa esiintyviä tunteita.
Olettamukseni on, että Vaasan kaupungin valtuutetut osaavat löytää oikeanlaiset argumentit vakuuttaakseen toisensa ja kuulijansa. Metodissani tutkin nauhoittamaani videonauhan sisältöä Vaasan kaupungin valtuuston valtuutettujen istunnosta koskien ruotsinkielisiä puheita syksyltä 2007. Tutkin puheen sisältöä ja itse puhujaa sekä sitä, seuraako puhujan puhe inventio-metodia ja sitä, onko puhe rakenteellisesti ja koostumukseltaan oikeanlainen. Tutkin puhujan käyttäytymistä ja keinoja, joilla hän vakuuttaa kuulijansa.
Materiaalini perustuu pääasiassa nauhoittamaani videonauhaan Vaasan kaupunginvaltuuston valtuutettujen istunnosta syksyltä 2007. Tutkin ainoastaan ruotsinkielisiä puheita. Tutkimukseni teoriaosuudessa käytän tukena Lennart Hellspongin, Mikael Perssonin sekä Lena Josefssonin ja Mona Sahlinin kirjaa. Tutkimuksessani olen käyttänyt myös muita aiheeseen sopivia lähteitä.
Tutkimusmetodini ei voi osoittaa, kuka on parempi tai huonompi puhuja. Kaikkien puheet olivat asiallisia. Toiset puheet olivat argumentoivia, toiset informoivia, jotkut olivat molempia. Useimmat valtuutetut käyttivät kaikkia inventio-kysymyksiä. Ne, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia, olivat silti sisällöltään ymmärrettäviä. Kaikilla puhujilla oli puheessaan logosta. Puheet olivat relevantteja ja läpiajateltuja. Enemmistöllä valtuutettuja oli ethosta. He esiintyivät vapautuneesti ja luonnollisesti lukuunottamatta joitakin poikkeuksia, jotka olivat sidoksissa muistiinpanoihinsa ja katsekontakti puuttui. Suurimmalla osalla valtuutettuja oli pathosta eli tunnelatausta puheessaan. Vähemmistö valtuutetuista herätti positiivisia tunteita ja enemmistö negatiivisia tunteita.
Olettamukseni on, että Vaasan kaupungin valtuutetut osaavat löytää oikeanlaiset argumentit vakuuttaakseen toisensa ja kuulijansa. Metodissani tutkin nauhoittamaani videonauhan sisältöä Vaasan kaupungin valtuuston valtuutettujen istunnosta koskien ruotsinkielisiä puheita syksyltä 2007. Tutkin puheen sisältöä ja itse puhujaa sekä sitä, seuraako puhujan puhe inventio-metodia ja sitä, onko puhe rakenteellisesti ja koostumukseltaan oikeanlainen. Tutkin puhujan käyttäytymistä ja keinoja, joilla hän vakuuttaa kuulijansa.
Materiaalini perustuu pääasiassa nauhoittamaani videonauhaan Vaasan kaupunginvaltuuston valtuutettujen istunnosta syksyltä 2007. Tutkin ainoastaan ruotsinkielisiä puheita. Tutkimukseni teoriaosuudessa käytän tukena Lennart Hellspongin, Mikael Perssonin sekä Lena Josefssonin ja Mona Sahlinin kirjaa. Tutkimuksessani olen käyttänyt myös muita aiheeseen sopivia lähteitä.
Tutkimusmetodini ei voi osoittaa, kuka on parempi tai huonompi puhuja. Kaikkien puheet olivat asiallisia. Toiset puheet olivat argumentoivia, toiset informoivia, jotkut olivat molempia. Useimmat valtuutetut käyttivät kaikkia inventio-kysymyksiä. Ne, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia, olivat silti sisällöltään ymmärrettäviä. Kaikilla puhujilla oli puheessaan logosta. Puheet olivat relevantteja ja läpiajateltuja. Enemmistöllä valtuutettuja oli ethosta. He esiintyivät vapautuneesti ja luonnollisesti lukuunottamatta joitakin poikkeuksia, jotka olivat sidoksissa muistiinpanoihinsa ja katsekontakti puuttui. Suurimmalla osalla valtuutettuja oli pathosta eli tunnelatausta puheessaan. Vähemmistö valtuutetuista herätti positiivisia tunteita ja enemmistö negatiivisia tunteita.