Osakesijoittaminen ja talouskasvu

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan osakemarkkinoiden kehityksen ja talouskasvun yhteyttä 12 maassa vuosina 1990–2020. Tavoitteena on selvittää, onko osakemarkkinoiden kehityksen ja talouskasvun välillä yhteyttä eri ajanjaksoilla. Tavoitteena on myös tutkia, onko osakemarkkinoiden nousu- ja laskukausien välillä eroja osakemarkkinoiden kehityksen ja talouskasvun yhteydessä.

Tutkimukseen tuo mielenkiintoisen uuden näkökulman se, että aiemmin osakemarkkinoiden ja talouskasvun yhteyttä tutkittaessa ei tutkimusperiodeja ole jaettu osakemarkkinoiden nousu- ja laskukausien perusteella. Myös tuore data mahdollistaa sen, että koronapandemian vaikutukset vuodelta 2020 on pystytty ottamaan mukaan tähän tutkimukseen. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää sekä talouspolitiikassa että sijoitustoiminnassa.

Teoreettisessa osassa käydään läpi yleisesti osakemarkkinoita, taloutta ja talouskriisejä. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään aikaisempiin tutkimuksiin ja niissä saatuihin tuloksiin. Empiirisessä osuudessa tutkitaan 12 maan osakemarkkinoiden kehityksen ja talouskasvun yhteyttä aikasarja-aineistojen avulla. Yhteyksiä tutkitaan lineaaristen regressioiden ja kuvaajien avulla. Talouskasvua kuvataan bruttokansantuotteen kehityksellä, ja osakemarkkinoiden kehitystä kuvataan osakemarkkinoiden hintaindeksien kehityksellä. Tutkimuksessa on käytetty sekä nominaalisia että reaalisia lukuja.

Regressioiden avulla havaittiin, että pitkällä aikavälillä on tilastollisesti merkitsevä heikko yhteys osakemarkkinoiden kehityksen ja talouskasvun välillä 0–2 kvartaaliin viiveellä. Täten osakemarkkinat reagoivat talouskasvuun ja enteilevät talouskasvua. Koko ajanjaksolla osakemarkkinoiden kehityksen ja talouskasvun yhteys on ollut voimakkainta, kun yhteyttä tutkitaan ilman viiveitä. Osakemarkkinoiden laskukausien aikana yhteys on ollut voimakkaampaa kuin osakemarkkinoiden nousukausien aikana. Vuosikymmenittäin tarkasteltuna, osakemarkkinoiden kehityksen selitysaste bkt:n kehityksestä on ollut kaikkein voimakkainta 2000-luvulla ja heikointa 2010-luvulla, jolloin osakemarkkinoiden kehitys ei ole vaikuttanut käytännössä ollenkaan bkt:n kehitykseen.

Nollakorkopolitiikka on vaikuttanut merkittävästi siihen, että osakemarkkinoiden kehitys ja talouskasvu ovat erkaantuneet täysin toisistaan 2010-luvulla. Seurantajaksolla on havaittavissa, että osakemarkkinoiden kyky ennustaa tulevaa talouskehitystä on heikentynyt ja näiden muutoksiin reagoidaan entistä nopeammin. Osakkeiden arvostuskertoimet ovat myös historiallisen korkealla. Erittäin matala korkotaso on johtanut siihen, että esimerkiksi instituutiosijoittajat ovat vähentäneet korkosijoitusten painoa ja lisänneet sekä osake- että vaihtoehtoisten sijoitusten painoja heidän sijoitusportfolioissansa, koska korkosijoitusten tuotto-odotukset ovat heikot. Matala korkotaso on ainakin Euroopassa todennäköisesti pidemmän aikavälin tilanne, mikä saattaa oikeuttaa osakkeille korkeammat arvostuskertoimet, kuin keskimäärin historiallisesti. Esimerkiksi korkotasosta tehtävillä talouspoliittisilla päätöksillä on erittäin suuri merkitys tulevaisuudessa sekä talouskasvuun että osakemarkkinoiden kehitykseen.