Yksityinen eläkesäästäminen: Tieto, luottamus vai muut tekijät?
Mustonen, Jaakko (2021-04-09)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104099995
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104099995
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitetään yksityisen eläkesäästämisen taustalla olevia tekijöitä. Erityisesti tutkielma vastaa kahteen kysymykseen, miten eläkejärjestelmän tunteminen tai luottamus vaikuttavaa yksityisen eläkesäästämisen yleisyyteen. Eläkejärjestelmän tuntemista mitataan vastaajan oman käsityksen perusteella (subjektiivisesti) ja todellisen tuntemisen perusteella (objektiivisesti).
Eläkejärjestelmät mahdollistavat yksilöille yksityistä säästämistä paremmat mahdollisuudet suojautua epävarmuustekijöiltä, kuten elinikäriskiltä ja pienentää sijoitustoimintaa liittyviä riskejä. Erilaisia eläkejärjestelmiä on kuitenkin yhtä monia kuin on maitakin. Eläkejärjestelmille yhteistä on niiden tavoite mahdollistaa ihmisten eläkeaikainen toimeentulo, ja usein valtiot osallistuvat maan eläketurvan järjestämiseen. Julkisen vallan osallistumiselle voidaan nähdä erilaisia syitä, esimerkiksi heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten suojeleminen ja itsekontrolliongelmien negatiivisten vaikutusten lieventäminen. Suomen eläkejärjestelmä koostuu työeläkkeestä ja sitä täydentävät takuu- ja kansaneläkkeet. Suurin osa suomalaisista on työeläkejärjestelmän piirissä, vuonna 2019 lähes 95 prosenttia eläkkeensaajista sai työeläkettä. Yksityinen eläkesäästäminen tulee Suomessa tarpeelliseksi ihmisille, jotka haluavat ylläpitää työuran elintasonsa täysin. Eläkejärjestelmän ollessa etuusperusteinen, jokainen tietää eläkkeensä suuruuden eikä yleinen tai työnantajan taloudellinen tilanne vaikuta eläkkeen suuruuteen. Monista muista maista poiketen Suomessa kaikki työuran ansiot kasvattavat eläkkeen suuruutta, eikä myöskään eläke-etuudella ole ylärajaa.
Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että parempi talouslukutaito ja eläkejärjestelmän tunteminen tekevät eläkeaikaan varautumisesta yleisempää. Suomessa tai Ruotsissa ei ole vastaavanlaisia yhteyksiä eläkesuunnittelun tai eläkesäästämisen osalta kyetty todistamaan. Eläkejärjestelmän parempi tunteminen Ruotsissa on kuitenkin lisännyt eläkesuunnittelun yleisyyttä. Luottamuksen osalta aikaisemmat havainnot Suomesta viittaavat, että yksityinen eläkesäästäminen on yleisempää epäileväisesti eläkejärjestelmään suhtautuvien keskuudessa.
Tutkielmassa hyödynnetään Eläketurvakeskuksen vuonna 2019 keräämää kyselyaineistoa, mikä mahdollistaa ensimmäistä kertaa Suomessa todellisen objektiivisen eläkejärjestelmän tuntemisen vaikutuksen tutkimisen. Eläkejärjestelmän subjektiivisen tuntemisen havaitaan olevan positiivisesti yhteydessä yksityisen eläkesäästämisen yleisyyteen, mutta objektiivisesti mitattu tiedontaso ei viiden prosentin merkitsevyystasolla vaikuta yksityisen eläkesäästämisen yleisyyteen. Huomioiden subjektiivisen ja objektiivisen tuntemisen vähäinen korrelaatio, voidaan todeta, ettei eläkejärjestelmän tunteminen Suomessa lisää eläkesäästämistä. Epäluottamus eläkejärjestelmään ja erityisesti epäluottamus eläkejärjestelmän maksukykyä kohtaan lisäävät yksityisen eläkesäästämisen yleisyyttä.
Eläkejärjestelmät mahdollistavat yksilöille yksityistä säästämistä paremmat mahdollisuudet suojautua epävarmuustekijöiltä, kuten elinikäriskiltä ja pienentää sijoitustoimintaa liittyviä riskejä. Erilaisia eläkejärjestelmiä on kuitenkin yhtä monia kuin on maitakin. Eläkejärjestelmille yhteistä on niiden tavoite mahdollistaa ihmisten eläkeaikainen toimeentulo, ja usein valtiot osallistuvat maan eläketurvan järjestämiseen. Julkisen vallan osallistumiselle voidaan nähdä erilaisia syitä, esimerkiksi heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten suojeleminen ja itsekontrolliongelmien negatiivisten vaikutusten lieventäminen. Suomen eläkejärjestelmä koostuu työeläkkeestä ja sitä täydentävät takuu- ja kansaneläkkeet. Suurin osa suomalaisista on työeläkejärjestelmän piirissä, vuonna 2019 lähes 95 prosenttia eläkkeensaajista sai työeläkettä. Yksityinen eläkesäästäminen tulee Suomessa tarpeelliseksi ihmisille, jotka haluavat ylläpitää työuran elintasonsa täysin. Eläkejärjestelmän ollessa etuusperusteinen, jokainen tietää eläkkeensä suuruuden eikä yleinen tai työnantajan taloudellinen tilanne vaikuta eläkkeen suuruuteen. Monista muista maista poiketen Suomessa kaikki työuran ansiot kasvattavat eläkkeen suuruutta, eikä myöskään eläke-etuudella ole ylärajaa.
Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että parempi talouslukutaito ja eläkejärjestelmän tunteminen tekevät eläkeaikaan varautumisesta yleisempää. Suomessa tai Ruotsissa ei ole vastaavanlaisia yhteyksiä eläkesuunnittelun tai eläkesäästämisen osalta kyetty todistamaan. Eläkejärjestelmän parempi tunteminen Ruotsissa on kuitenkin lisännyt eläkesuunnittelun yleisyyttä. Luottamuksen osalta aikaisemmat havainnot Suomesta viittaavat, että yksityinen eläkesäästäminen on yleisempää epäileväisesti eläkejärjestelmään suhtautuvien keskuudessa.
Tutkielmassa hyödynnetään Eläketurvakeskuksen vuonna 2019 keräämää kyselyaineistoa, mikä mahdollistaa ensimmäistä kertaa Suomessa todellisen objektiivisen eläkejärjestelmän tuntemisen vaikutuksen tutkimisen. Eläkejärjestelmän subjektiivisen tuntemisen havaitaan olevan positiivisesti yhteydessä yksityisen eläkesäästämisen yleisyyteen, mutta objektiivisesti mitattu tiedontaso ei viiden prosentin merkitsevyystasolla vaikuta yksityisen eläkesäästämisen yleisyyteen. Huomioiden subjektiivisen ja objektiivisen tuntemisen vähäinen korrelaatio, voidaan todeta, ettei eläkejärjestelmän tunteminen Suomessa lisää eläkesäästämistä. Epäluottamus eläkejärjestelmään ja erityisesti epäluottamus eläkejärjestelmän maksukykyä kohtaan lisäävät yksityisen eläkesäästämisen yleisyyttä.