Huono johtaminen : Ilmenemismuodot, vaikutukset johdettaviin, alkusyyt ja kehittämismahdollisuudet
Primetta, Elina (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042011127
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042011127
Tiivistelmä
Mitä on huono ihmisten johtaminen? Mistä se johtuu, miten se ilmenee, miten se vaikuttaa johdettaviin ja miten sitä voi kehittää paremmaksi? Tässä tutkimuksessa johtamista tarkastellaan pääasiassa yksilön kokemuksen kautta ja dyadisesta asetelmasta johtajan, johdettavan, vuorovaikutuksen ja interaktioiden näkökulmasta. Johtaminen on myös koko organisaation ilmiö.
Tämä on kvalitatiivinen empiirinen tutkimus, jonka yhteydessä tehtiin teemahaastatteluita. Monilla ihmisillä on kokemusta ja mielipiteitä huonosta johtamisesta. Haastatteluilla kerättiin tietoa siitä, mikä koetaan huonoksi johtajuudeksi ja mitä huono johtajuus aiheuttaa. Teoreettinen viitekehys koostui ihmisten johtamista ja huonoa johtamista käsittelevistä tieteellisistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta eri aikakausilta kotimaasta ja ulkomailta, ja lähteenä käytettiin myös normatiivisia teoksia.
Tutkimuksen edetessä nähtiin, että johtaminen on kolmen tekijän summa: ilman johdettavia ei olisi johtamistakaan, lisäksi johtamiseen vaikuttaa kulloinkin vallitseva konteksti. Johtaminen on vuorovaikutusta. Johtajan ja johdettavan ominaisuuksien ja tietojen, taitojen ja tunteiden lisäksi johtamiseen on vaikutuksensa organisaation rakenteilla, kulttuurilla ja organisaatiossa vallitsevilla arvoilla tai henkilöiden omilla arvoilla. Johtamiseen vaikuttavat ihmisten luomat sosiaaliset konstruktiot ja eri aikakausina vallitsevat yleiset ihmiskäsitykset ja johtamistrendit.
Johtopäätöksenä todettiin, että huonoa ihmisten johtamista esiintyy useina erilaisina ilmenemismuotoina. Huono johtaminen johtuu kolmesta pääsyystä: joko osaamattomuudesta, pahantahtoisuudesta tai otollisista tilanteista. Työyhteisön tulee puuttua huonoon johtamiseen. Huonolla johtajuudella on huono vaikutus johdettavien henkilöiden työhyvinvointiin ja työmotivaatioon ja sitä kautta huomattava merkitys koko organisaation tuloksellisuuteen, joka eskaloituen vaikuttaa koko yhteiskunnan menestykseen.
Johtamista voi tietoisesti opiskella ja sitä on mahdollista tarkoitushakuisesti kehittää ja parantaa. Ihmistuntemus, empatiakyky, itsensä tunteminen ja itsensä johtaminen ovat tärkeitä taitoja johtavassa tai esimiestehtävässä olevalle. Vuorovaikutustaito on johtajan ja esimiehen tärkein työkalu. Asiallinen palaute on tärkeää paitsi johdettaville, myös johtajalle. Palaute antaa tietoa vallitsevasta tilanteesta puolin ja toisin ja auttaa kehittämään toimintaa oikeaan suuntaan.
Tämä on kvalitatiivinen empiirinen tutkimus, jonka yhteydessä tehtiin teemahaastatteluita. Monilla ihmisillä on kokemusta ja mielipiteitä huonosta johtamisesta. Haastatteluilla kerättiin tietoa siitä, mikä koetaan huonoksi johtajuudeksi ja mitä huono johtajuus aiheuttaa. Teoreettinen viitekehys koostui ihmisten johtamista ja huonoa johtamista käsittelevistä tieteellisistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta eri aikakausilta kotimaasta ja ulkomailta, ja lähteenä käytettiin myös normatiivisia teoksia.
Tutkimuksen edetessä nähtiin, että johtaminen on kolmen tekijän summa: ilman johdettavia ei olisi johtamistakaan, lisäksi johtamiseen vaikuttaa kulloinkin vallitseva konteksti. Johtaminen on vuorovaikutusta. Johtajan ja johdettavan ominaisuuksien ja tietojen, taitojen ja tunteiden lisäksi johtamiseen on vaikutuksensa organisaation rakenteilla, kulttuurilla ja organisaatiossa vallitsevilla arvoilla tai henkilöiden omilla arvoilla. Johtamiseen vaikuttavat ihmisten luomat sosiaaliset konstruktiot ja eri aikakausina vallitsevat yleiset ihmiskäsitykset ja johtamistrendit.
Johtopäätöksenä todettiin, että huonoa ihmisten johtamista esiintyy useina erilaisina ilmenemismuotoina. Huono johtaminen johtuu kolmesta pääsyystä: joko osaamattomuudesta, pahantahtoisuudesta tai otollisista tilanteista. Työyhteisön tulee puuttua huonoon johtamiseen. Huonolla johtajuudella on huono vaikutus johdettavien henkilöiden työhyvinvointiin ja työmotivaatioon ja sitä kautta huomattava merkitys koko organisaation tuloksellisuuteen, joka eskaloituen vaikuttaa koko yhteiskunnan menestykseen.
Johtamista voi tietoisesti opiskella ja sitä on mahdollista tarkoitushakuisesti kehittää ja parantaa. Ihmistuntemus, empatiakyky, itsensä tunteminen ja itsensä johtaminen ovat tärkeitä taitoja johtavassa tai esimiestehtävässä olevalle. Vuorovaikutustaito on johtajan ja esimiehen tärkein työkalu. Asiallinen palaute on tärkeää paitsi johdettaville, myös johtajalle. Palaute antaa tietoa vallitsevasta tilanteesta puolin ja toisin ja auttaa kehittämään toimintaa oikeaan suuntaan.