Vallan mukana kasvaa vastuu : Kunnallisten luottamushenkilöiden oikeudet ja vastuut
Sippola, Henni (2021-03-26)
Sippola, Henni
26.03.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103268535
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103268535
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tutkia, millaisia oikeuksia ja vastuita kunnallisilla luottamushenkilöillä on ja millainen välipinta näillä on. Lisäksi tutkitaan, mitä mahdollisuuksia on puuttua tilanteessa, jossa luottamushenkilö toimii virheellisesti luottamustoimessa tai tekee rikoksen luottamustoimen ulkopuolella. Tutkimus keskittyy kunnallisiin luottamushenkilöihin. Kunnissa valitaan joka neljäs vuosi tuhansia tavallisia kuntalaisia päättäjiksi kunnan toimielimiin. Luottamushenkilö on itse vastuussa omasta tietotaidostaan, jolla hoitaa luottamustehtäväänsä. Näin omien oikeuksien ja vastuiden tiedostaminen nousee luottamushenkilöillä isoon rooliin.
Luottamushenkilöiden tehtävänä on toteuttaa paikallista itsehallintoa ja tämän varmistamiseksi heille on lainsäädännössä annettu oikeuksia. Sananvapaus, puheoikeus, aloiteoikeus sekä eriävän mielipiteen jättäminen mahdollistavat päätöksentekijän mielipiteen ilmaisun ja vastuun muodostumisen päätöksistä oikein. Päätöksenteko vaatii kattavaa asioihin perehtymistä ja riittävien tietojen saamiseksi luottamushenkilöille on kuntalaissa määritetty tietojensaantioikeus. Luottamushenkilöiden taloudellisia ja ajankäytöllisiä resursseja tuetaan kokouspalkkioilla ja matkakorvauksilla. Lisäksi luottamushenkilöillä on oikeus saada vapaata työstään, jotta luottamustoimea on mahdollista hoitaa.
Kunnalliset luottamushenkilöt ovat rikosoikeudellisesssa virkavastuussa ja näin he vastaavat tekemistään päätöksistä ja toimista. Heihin säädetään rikoslain 40 luvun säädöksiä virkarikoksista. Vahingonkorvausoikeudellinen vastuu on samanlainen kaikilla kunnan toimijoilla ja näin myös luottamushenkilö on velvollinen korvaamaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamansa kohtuullinen määrä. Kunnalla on kuitenkin isännänvastuu luottamushenkilöistään. Luottamushenkilö on poliitikko ja hänellä on siksi aina kannettavana myös poliittista vastuuta. Tälle pohjan luo kuntalain 69 § käyttäytymissäännös. Vastuu konkretisoituu yleensä uudelleenvalintatilanteessa tai luottamuspulan yhteydessä. Kaikkeen luottamustoimintaan kietoutuu myös moraalinen ja eettinen vastuu. Eettisesti oikeanlaiset päätökset ja arvojensa mukaiset toimintatavat, on jokaisen luottamushenkilön itsensä määriteltävä. Apuna tässä ovat kuitenkin erilaiset ohjeistukset ja hyvän hallinnon periaatteet.
Luottamushenkilön virheelliseen tai rikolliseen toimintaan luottamustoimessa ja sen ulkopuolella on mahdollsita puuttua luottamustoimesta pidättämisellä tai erottamisella. Erottaminen on mahdollista, jos luottamushenkilö saa lainvoimaisen yli kuuden kuukauden tuomion tai kyseessä on luottamuspula. Mikäli kunta ei puutu riittävästi tilanteissa, joissa kunnan hallinto on suistunut poikkeukselliseen hallinnolliseen kriisiin, on mahdollista, että valtiovarainministeriö aloittaa kunnassa selvitysmenettelyn. Selvitysmenettelyllä pyritään turvaamaan kunnan päätöksenteon lainmukaisuus, uskottavuus ja luotettavuus. Toimenpiteet vaativat tarkkaa selvittämistä ja asianosaisten kuulemista.
Luottamushenkilöiden tehtävänä on toteuttaa paikallista itsehallintoa ja tämän varmistamiseksi heille on lainsäädännössä annettu oikeuksia. Sananvapaus, puheoikeus, aloiteoikeus sekä eriävän mielipiteen jättäminen mahdollistavat päätöksentekijän mielipiteen ilmaisun ja vastuun muodostumisen päätöksistä oikein. Päätöksenteko vaatii kattavaa asioihin perehtymistä ja riittävien tietojen saamiseksi luottamushenkilöille on kuntalaissa määritetty tietojensaantioikeus. Luottamushenkilöiden taloudellisia ja ajankäytöllisiä resursseja tuetaan kokouspalkkioilla ja matkakorvauksilla. Lisäksi luottamushenkilöillä on oikeus saada vapaata työstään, jotta luottamustoimea on mahdollista hoitaa.
Kunnalliset luottamushenkilöt ovat rikosoikeudellisesssa virkavastuussa ja näin he vastaavat tekemistään päätöksistä ja toimista. Heihin säädetään rikoslain 40 luvun säädöksiä virkarikoksista. Vahingonkorvausoikeudellinen vastuu on samanlainen kaikilla kunnan toimijoilla ja näin myös luottamushenkilö on velvollinen korvaamaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamansa kohtuullinen määrä. Kunnalla on kuitenkin isännänvastuu luottamushenkilöistään. Luottamushenkilö on poliitikko ja hänellä on siksi aina kannettavana myös poliittista vastuuta. Tälle pohjan luo kuntalain 69 § käyttäytymissäännös. Vastuu konkretisoituu yleensä uudelleenvalintatilanteessa tai luottamuspulan yhteydessä. Kaikkeen luottamustoimintaan kietoutuu myös moraalinen ja eettinen vastuu. Eettisesti oikeanlaiset päätökset ja arvojensa mukaiset toimintatavat, on jokaisen luottamushenkilön itsensä määriteltävä. Apuna tässä ovat kuitenkin erilaiset ohjeistukset ja hyvän hallinnon periaatteet.
Luottamushenkilön virheelliseen tai rikolliseen toimintaan luottamustoimessa ja sen ulkopuolella on mahdollsita puuttua luottamustoimesta pidättämisellä tai erottamisella. Erottaminen on mahdollista, jos luottamushenkilö saa lainvoimaisen yli kuuden kuukauden tuomion tai kyseessä on luottamuspula. Mikäli kunta ei puutu riittävästi tilanteissa, joissa kunnan hallinto on suistunut poikkeukselliseen hallinnolliseen kriisiin, on mahdollista, että valtiovarainministeriö aloittaa kunnassa selvitysmenettelyn. Selvitysmenettelyllä pyritään turvaamaan kunnan päätöksenteon lainmukaisuus, uskottavuus ja luotettavuus. Toimenpiteet vaativat tarkkaa selvittämistä ja asianosaisten kuulemista.