Kohti mahdollistavaa maaseutuhallintoa : Yrittäjyyden edistäminen Euroopan unionin maaseutupolitiikassa

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan mahdollistamista maaseutuhallinnon toimintatapana, jonka kontekstina on Euroopan unionin maaseutupolitiikan mukaisen yrittäjyyden edistämisen käytännöt Suomessa. Yrittäjyyden edistäminen on ollut maaseutupolitiikan keskeinen tavoite koko Suomen EU-jäsenyyden ajan, yli kaksikymmentä vuotta. Hyvistä tavoitteista huolimatta yritystukien hyödyntämistä on haitannut muun muassa hallinnon toimintatapojen byrokraattisuus. Tutkimus keskittyy erityisesti byrokratisoituneen hallintotavan ja mahdollistavan maaseutuhallinnon väliseen jännitteeseen. Tutkimuskysymyksenä on, miten mahdollistaminen maaseutuhallinnon toimintatapana voi tukea yrittäjyyden edistämistä Euroopan unionin maaseutupolitiikassa kansallisella tasolla. Tutkimuksen aineistona on 38 puolistrukturoitua teemahaastattelua, joissa haastateltavina ovat olleet maaseudun keskeiset toimijat ja EU-osarahoitteista yritystukea saaneet yrittäjät. Lisäksi mukana on Suomen EU-ajan maaseutuohjelmien arviointiraportit yritystukiin ja ohjelmien hallinnointiin liittyvien arviointien osalta. Aineiston analyysi on toteutettu diskurssi- ja sisällönanalyysin avulla sekä käyttäen tapaustutkimusmenetelmää. Mahdollistavan maaseutuhallinnon keskeisiksi tekijöiksi tutkimuksessa tunnistettiin luottamus, harkintavalta, luovuus ja oppiminen. Tutkimuksen tulosten mukaan näiden ominaisuuksien lisääminen Euroopan unionin maaseutupolitiikan toteutuksessa tukisi yrittäjyyden edistämistä ja yritystukien vaikutusta maaseutualueilla. Tutkimus tuottaa uutta tietoa mahdollistamisen käsitteestä. Mahdollistamista tarkastellaan Euroopan unionin luomassa sääntelykehikossa jäsenmaan tasolla byrokratiateorian, neoendogeenisen maaseudun kehittämisen ja regiimiteorian avulla. Tutkimus tuo myös esiin byrokratiakäsitteen positiivisen merkityksen hallinnon käytännöissä yrittäjyyttä edistettäessä.