Kohti mahdollistavaa maaseutuhallintoa : Yrittäjyyden edistäminen Euroopan unionin maaseutupolitiikassa

Abstract

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan mahdollistamista maaseutuhallinnon toimintatapana, jonka kontekstina on Euroopan unionin maaseutupolitiikan mukaisen yrittäjyyden edistämisen käytännöt Suomessa. Yrittäjyyden edistäminen on ollut maaseutupolitiikan keskeinen tavoite koko Suomen EU-jäsenyyden ajan, yli kaksikymmentä vuotta. Hyvistä tavoitteista huolimatta yritystukien hyödyntämistä on haitannut muun muassa hallinnon toimintatapojen byrokraattisuus. Tutkimus keskittyy erityisesti byrokratisoituneen hallintotavan ja mahdollistavan maaseutuhallinnon väliseen jännitteeseen. Tutkimuskysymyksenä on, miten mahdollistaminen maaseutuhallinnon toimintatapana voi tukea yrittäjyyden edistämistä Euroopan unionin maaseutupolitiikassa kansallisella tasolla.

Tutkimuksen aineistona on 38 puolistrukturoitua teemahaastattelua, joissa haastateltavina ovat olleet maaseudun keskeiset toimijat ja EU-osarahoitteista yritystukea saaneet yrittäjät. Lisäksi mukana on Suomen EU-ajan maaseutuohjelmien arviointiraportit yritystukiin ja ohjelmien hallinnointiin liittyvien arviointien osalta. Aineiston analyysi on toteutettu diskurssi- ja sisällönanalyysin avulla sekä käyttäen tapaustutkimusmenetelmää.

Mahdollistavan maaseutuhallinnon keskeisiksi tekijöiksi tutkimuksessa tunnistettiin luottamus, harkintavalta, luovuus ja oppiminen. Tutkimuksen tulosten mukaan näiden ominaisuuksien lisääminen Euroopan unionin maaseutupolitiikan toteutuksessa tukisi yrittäjyyden edistämistä ja yritystukien vaikutusta maaseutualueilla. Tutkimus tuottaa uutta tietoa mahdollistamisen käsitteestä. Mahdollistamista tarkastellaan Euroopan unionin luomassa sääntelykehikossa jäsenmaan tasolla byrokratiateorian, neoendogeenisen maaseudun kehittämisen ja regiimiteorian avulla. Tutkimus tuo myös esiin byrokratiakäsitteen positiivisen merkityksen hallinnon käytännöissä yrittäjyyttä edistettäessä.

This dissertation examines enabling as a rural governance action in the context of Finnish practices of promoting entrepreneurship in accordance with European Union (EU) rural policy. The promotion of entrepreneurship has been a key objective of Finnish rural policy for more than 20 years, that is, for the entire duration of Finland’s membership of the EU. While the intentions have been good, the effective use of aid and subsidies has been impaired by high levels of bureaucracy in rural governance, among other factors. The current dissertation focuses on the tensions between bu-reaucratic authority and the enabling rural authority: how can the enabling rural au-thority regime support the promotion of entrepreneurship within the EU’s rural policies at the national level? The study relies on 38 semi-structured interviews with actors involved in the busi-ness support structure in 2016 and with entrepreneurs who received business sub-sidies partly funded by the EU. The study also draws on the rural programmes’ evalu-ation reports prepared during Finland’s EU membership as far as they pertain to the evaluation of business subsidies and programme management. The data are analysed by discourse and content analysis. The study identified trust, discretion, creativity, and learning as key factors in the enabling rural policy regime. The findings of the study show that entrepreneurship would be promoted and the impact of business subsidies in rural areas enhanced if the above properties were central to the implementation of EU rural policy. At a theoretical level, the study generates new knowledge around the concept of enabling by scrutinising enabling in the EU’s regulatory framework at the level of an individual member country. That advance in theory was achieved with the aid of the theory of bureaucracy, a neo-endogenous rural development approach, and regime theory. The study also highlights the positive significance of bureaucracy in management practice and in the promotion of entrepreneurship.