Neuvotteluissa luovutettavan informaation suojaaminen
Kaasalainen, Minna (2007)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan salassapitosopimuksia tiedon suojaamisen välineenä yritysten välisissä liikesuhteissa. Erityistarkastelussa on neuvotteluvaihetta koskevat salassapitosopimukset, jolloin salassapitosopimus voidaan katsoa prekontraktuaaliseksi sopimukseksi. Salassapitosopimus on porttisopimus, jonka tarkoituksena on avata osapuolille mahdollisuus luottamukselliseen tietojen vaihtoon. Se on siten yksi yrityksen keinoista hallita tietovarallisuuttaan sisäisesti sekä suhteessa ulkopuolisiin. Tutkimuksessa arvioidaan lainsäädäntöön perustuvan ja sopimuksella luodun tiedon suojan eroja.
Yrityssalaisuudet ja muu luottamukselliseksi katsottu informaatio muodostavat merkittävän yrityksen aineettomaan omaisuuteen kuuluvan varallisuuserän, jonka salassa pitämiseen yrityksellä on taloudellinen intressi. Lainsäädäntö suo-jaa yrityssalaisuuksia, mutta asettaa samalla tunnusmerkistön, mikä tiedon tulee täyttää, jotta se voitaisiin identifioida yrityssalaisuudeksi. Salassapitosopimuksella osapuolet voivat sopimusvapauteen perustuen määritellä sen luottamuksellisen tiedon, johon salassapitovelvollisuus kohdistuu, ja asettaa tiedon vastaanottajalle tiedon ilmaisua ja käyttöä koskevia rajoituksia.
Lainsäädännön suoja tiedolle ei aina riitä. Liiketoimintaympäristö ja talouselämän rakenteet ovat muuttuneet. Strateginen yritysajattelu on herättänyt yritykset huomaamaan tarpeen tiedon suojaamiselle. Luottamuksellisen tiedon vuotaminen ulkopuolisille tai sen hyödyntäminen vastoin haltijan lupaa vastaanottajan omassa toiminnassa merkitsevät kilpailukyvyn heikkenemistä. Salassapitosopimuksin yritykset kykenevät turvaamaan taloudellisen menestyksensä.
Yrityssalaisuudet ja muu luottamukselliseksi katsottu informaatio muodostavat merkittävän yrityksen aineettomaan omaisuuteen kuuluvan varallisuuserän, jonka salassa pitämiseen yrityksellä on taloudellinen intressi. Lainsäädäntö suo-jaa yrityssalaisuuksia, mutta asettaa samalla tunnusmerkistön, mikä tiedon tulee täyttää, jotta se voitaisiin identifioida yrityssalaisuudeksi. Salassapitosopimuksella osapuolet voivat sopimusvapauteen perustuen määritellä sen luottamuksellisen tiedon, johon salassapitovelvollisuus kohdistuu, ja asettaa tiedon vastaanottajalle tiedon ilmaisua ja käyttöä koskevia rajoituksia.
Lainsäädännön suoja tiedolle ei aina riitä. Liiketoimintaympäristö ja talouselämän rakenteet ovat muuttuneet. Strateginen yritysajattelu on herättänyt yritykset huomaamaan tarpeen tiedon suojaamiselle. Luottamuksellisen tiedon vuotaminen ulkopuolisille tai sen hyödyntäminen vastoin haltijan lupaa vastaanottajan omassa toiminnassa merkitsevät kilpailukyvyn heikkenemistä. Salassapitosopimuksin yritykset kykenevät turvaamaan taloudellisen menestyksensä.