Vaihtotaseet, epätasapainot ja euroalue

Tutkielmassani pyritään selvittämään vaihtotaseen taustalla olevia tekijöitä ja konkretisoimaan niiden vaikutus VAR-analyysin avulla. VAR-analyysi antaa mahdollisuuden tutkia endogeenisten muuttujien vaikutusta selitettävään muuttujaan. Sen tarjoamat työkalut shokkien vaikutusten dynaamiseen tarkasteluun sopivat tarkoitukseen hyvin. Tarkasteltavat maat ovat euroalueen maita ja ne ovat Suomi, Belgia, Hollanti, Saksa, Italia, Irlanti, Espanja, Itävalta ja Tsekki. Tarkoituksena on selvittää kuinka suuria tai kauaskantoisia vaikutuksia säästämisasteella ja suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla on. Näitä tuloksia verrataan yleiseen taloustieteen teoriaan, minkä mukaan säästämisasteen kasvu parantaa vaihtotasetta ja yksikkötyökustannusten nousu heikentää sitä. Positiivinen shokki säästämisasteeseen vaikuttaa Tsekkiä ja Saksaa pois lukien vaihtotaseen positiivisesti. Aikajänne vaihtotaseen vahvistumiselle on puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Shokin vaikutukset näkyvät taloudessa minimissään kolme vuotta, usein pidempään. Yksikkötyökustannusten nousu on katsottu negatiiviseksi tekijäksi taloudelle. Yksikkötyökustannusten nousua pidetään vaihtotasetta heikentävänä kehityksenä. Olettamus piti paikkansa Irlannin, Itävallan, Italian ja Suomen osalla. Vaikutus talouteen heijastui nopeasti, puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Tutkimuksen olettamukset pitivät paikkansa Saksaa ja Tsekkiä lukuun ottamatta ainakin toisen muuttujan osalta. Nämä kaksi maat eivät antaneet ennakkohypoteesin mukaisia tuloksia. Saksa ja Tsekki olisivat vaa tineet lisämuuttujien sisällyttämistä malliin