Translated English Online Patient Information on Finnish Public Hospital Websites : Usability and Equality in Focus
Laakso, Satu (2021-03)
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102225669
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102225669
Tiivistelmä
ABSTRACT
Tutkielmassani arvioin englannin- ja suomenkielisten potilasohjeiden eroja ja englanninkielisten potilasohjeiden alueellisia käytettävyyseroja tasa-arvoisuuden ja käytettävyyden näkökulmista. Lisäksi vertasin operatiivisten ja informatiivisten tekstityyppien käytettävyyttä. Hypoteesina oli, että operatiivisissa tekstinäytteissä on informatiivisia tekstinäytteitä vähemmän käytettävyysongelmia niiden akuutimmasta sisällöstä johtuen.
Käsitykseni englanninkielisten potilasohjeiden lukijoista perustin tilastoihin ja kirjallisuuteen. Tutustuin vähemmistökielten asemaan lainsäädännössä, ulkomaalaistaustaisen väestön määrään ja alueelliseen sijoittumiseen Suomessa sekä Suomessa käytettyjen kielten valikoimaan. Perehdyin myös instituutioissa tuotettujen sekä lääketieteen tekstien kääntämisen erityispiirteisiin. Tekstinäytteet keräsin sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien internetsivustoilta. Analysoin aineiston laadullisesti. Analyysimenetelmiäni olivat vertaileva käännöstutkimus ja muokatut käytettävyysheuristiikat.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että englanninkielisten potilasohjeiden käytettävyydessä on alueellisia eroja ja että käytettävyyden eri osa-alueet painottuvat eri tavoin eri alueilla. Vakavimmat käytettävyysongelmat liittyivät tekstilajikonventioihin. Ongelmia aiheuttivat virkakielisyys ja muut tekstilajille tyypilliset piirteet sekä lähtökielen tekstilajikonventioiden siirtyminen kohdekieleen. Tuloksista ilmeni myös suomen- ja englanninkielisten potilasohjeiden välisiä eroja. Tiedon saatavuus ja määrä oli kattavampi lähdekielellä. Kohteliaisuusstrategiat, rekisteri ja tyyli vaihtelivat englanninkielisissä teksteissä suomenkielisiä tekstejä enemmän siten että samassakin kohdetekstissä tyyli saattoi vaihdella muodollisen kohteliaasta puhekieliseen. Vaikka englanninkielisissä potilasohjeissa lääketieteen termejä ja fraaseja käytetiin pääosin yhdenmukaisesti, lähdekielen tekstilajikonventioiden siirtyminen kohdetekstiin aiheutti toisinaan sanan tai fraasin merkityksen laajenemista tai hämärtymistä. Kohdeteksteissä myös tekstilajille tyypilliset ei-toivotut piirteet usein vahvistuivat. Osa eroista johtunee alueiden erityispiirteistä, kuten siitä kuinka suuri osa väestöstä on muunkielisiä. Tulokset osoittivat hypoteesin oikeaksi eli operatiivisten potilasohjeiden käytettävyys oli parempi kuin informatiivisten potilasohjeiden.
Tutkielmassani arvioin englannin- ja suomenkielisten potilasohjeiden eroja ja englanninkielisten potilasohjeiden alueellisia käytettävyyseroja tasa-arvoisuuden ja käytettävyyden näkökulmista. Lisäksi vertasin operatiivisten ja informatiivisten tekstityyppien käytettävyyttä. Hypoteesina oli, että operatiivisissa tekstinäytteissä on informatiivisia tekstinäytteitä vähemmän käytettävyysongelmia niiden akuutimmasta sisällöstä johtuen.
Käsitykseni englanninkielisten potilasohjeiden lukijoista perustin tilastoihin ja kirjallisuuteen. Tutustuin vähemmistökielten asemaan lainsäädännössä, ulkomaalaistaustaisen väestön määrään ja alueelliseen sijoittumiseen Suomessa sekä Suomessa käytettyjen kielten valikoimaan. Perehdyin myös instituutioissa tuotettujen sekä lääketieteen tekstien kääntämisen erityispiirteisiin. Tekstinäytteet keräsin sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien internetsivustoilta. Analysoin aineiston laadullisesti. Analyysimenetelmiäni olivat vertaileva käännöstutkimus ja muokatut käytettävyysheuristiikat.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että englanninkielisten potilasohjeiden käytettävyydessä on alueellisia eroja ja että käytettävyyden eri osa-alueet painottuvat eri tavoin eri alueilla. Vakavimmat käytettävyysongelmat liittyivät tekstilajikonventioihin. Ongelmia aiheuttivat virkakielisyys ja muut tekstilajille tyypilliset piirteet sekä lähtökielen tekstilajikonventioiden siirtyminen kohdekieleen. Tuloksista ilmeni myös suomen- ja englanninkielisten potilasohjeiden välisiä eroja. Tiedon saatavuus ja määrä oli kattavampi lähdekielellä. Kohteliaisuusstrategiat, rekisteri ja tyyli vaihtelivat englanninkielisissä teksteissä suomenkielisiä tekstejä enemmän siten että samassakin kohdetekstissä tyyli saattoi vaihdella muodollisen kohteliaasta puhekieliseen. Vaikka englanninkielisissä potilasohjeissa lääketieteen termejä ja fraaseja käytetiin pääosin yhdenmukaisesti, lähdekielen tekstilajikonventioiden siirtyminen kohdetekstiin aiheutti toisinaan sanan tai fraasin merkityksen laajenemista tai hämärtymistä. Kohdeteksteissä myös tekstilajille tyypilliset ei-toivotut piirteet usein vahvistuivat. Osa eroista johtunee alueiden erityispiirteistä, kuten siitä kuinka suuri osa väestöstä on muunkielisiä. Tulokset osoittivat hypoteesin oikeaksi eli operatiivisten potilasohjeiden käytettävyys oli parempi kuin informatiivisten potilasohjeiden.