SIDOSRYHMÄVIESTINNÄN KEHITTÄMINEN PUOLUSTUSVOIMISSA
Jääskeläinen, Elina (2008)
Jääskeläinen, Elina
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen taustana on valtionhallinnon viestinnän seuranta ja arviointijärjestelmä (VISA), jossa on käsitelty yksityiskohtaisesti valtionalaisten organisaatioiden tarvetta tutkia omia sidosryhmiään sekä niiden odotuksia organisaation viestintää kohtaan.
Tutkimuksessa pyritään vastaamaan siihen, miten eri sidosryhmät arvioivat viestinnän nykytilaa sekä miten aktiivisia eri sidosryhmät ovat. ja millaista tietoa he tarvitsevat organisaatiosta. Lisäksi tutkimuksella selvitetään, mitä odotuksia eri sidosryhmillä on viestintää kohtaan ja miten sidosryhmäviestintää tulisi kehittää.
Tutkimuksessa käsitellään julkisen sektorin johtamisajattelun muutosta ja sen heijastusta viestintään. Mielenkiinto on etenkin sidosryhmäviestintä osana yhteisöviestintää ja viestinnän johtamista. Teoreettinen malli rakennetaan sidosryhmäviestinnän suunnittelun ja kehittämisen pohjalta sidosryhmäanalyysin kaut-ta. Lisäksi viestintää tutkitaan sen välineiden ja organisoinnin kautta.
Tutkimuksen kohteena on puolustusvoimat, jossa ei ole aiemmin määritetty tärkeimpiä sidosryhmiä tai sidosryhmäviestinnän vaatimuksia ja odotuksia. Tutkimus on toteutettu verkkokyselynä, jonka tarkoituksena on selvittää sidosryhmäviestinnän nykytilaa ja sen aktiivisuutta, sidosryhmien suosimia viestintävälineitä sekä kehitysehdotuksia ja odotuksia sidosryhmäviestinnälle. Kohderyhmänä ovat puolustusvoimien tunnistetut ulkoiset sidosryhmät.
Tunnistetut sidosryhmät ovat erittäin aktiivisia puolustusvoimien kanssa asioidessaan. Eri sidosryhmät suhtautuvat positiivisesti puolustusvoimien viestinnän nykytilaan ja arvioivat sen olevan luotettavaa, ajankohtaista ja kattavaa. Tiedottamisen avoimuus ja nopeus ovat viestinnän kannalta kehityskohteita. Vaikka verkkopalvelu koetaan hyödylliseksi, sen sisältöön sidosryhmät toivovat kehitystä ja nopeutta sen tietojen päivittämiseen etenkin tärkeiden uutisten osalta. Sidosryhmäviestinnän suurimmat odotukset ja kehityskohteet kohdistuvat säännöllisten sidosryhmätapaamisten järjestämiseen, aktiiviseen yhteydenpitoon sekä ennakoivaan tiedottamiseen.
Tärkeimpien sidosryhmien määrittäminen ja niiden tarpeiden kartoitus on merkittävä osa organisaation strategista toimintaa ja ulkoista viestintää. Myös julkisen sektorin organisaatioiden tulee huomioida sidosryhmänsä aktiivisesti ja täyttää niiden odotukset organisaation viestintää ja vuorovaikutusta kohtaan. Tiedon tarvitsijoita on useita, samoin kuin käytettäviä viestintävälineitä. Tulevaisuudessa verkkoviestintä ja sähköiset palvelut tulevat todennäköisesti korostumaan teknologian kehittyessä ja käyttötottumusten edelleen muuttuessa, mutta tutkimuksen mukaan sidosryhmät kaipaavat edelleen henkilökohtaista vuorovaikutussuhdetta.
Tutkimuksessa pyritään vastaamaan siihen, miten eri sidosryhmät arvioivat viestinnän nykytilaa sekä miten aktiivisia eri sidosryhmät ovat. ja millaista tietoa he tarvitsevat organisaatiosta. Lisäksi tutkimuksella selvitetään, mitä odotuksia eri sidosryhmillä on viestintää kohtaan ja miten sidosryhmäviestintää tulisi kehittää.
Tutkimuksessa käsitellään julkisen sektorin johtamisajattelun muutosta ja sen heijastusta viestintään. Mielenkiinto on etenkin sidosryhmäviestintä osana yhteisöviestintää ja viestinnän johtamista. Teoreettinen malli rakennetaan sidosryhmäviestinnän suunnittelun ja kehittämisen pohjalta sidosryhmäanalyysin kaut-ta. Lisäksi viestintää tutkitaan sen välineiden ja organisoinnin kautta.
Tutkimuksen kohteena on puolustusvoimat, jossa ei ole aiemmin määritetty tärkeimpiä sidosryhmiä tai sidosryhmäviestinnän vaatimuksia ja odotuksia. Tutkimus on toteutettu verkkokyselynä, jonka tarkoituksena on selvittää sidosryhmäviestinnän nykytilaa ja sen aktiivisuutta, sidosryhmien suosimia viestintävälineitä sekä kehitysehdotuksia ja odotuksia sidosryhmäviestinnälle. Kohderyhmänä ovat puolustusvoimien tunnistetut ulkoiset sidosryhmät.
Tunnistetut sidosryhmät ovat erittäin aktiivisia puolustusvoimien kanssa asioidessaan. Eri sidosryhmät suhtautuvat positiivisesti puolustusvoimien viestinnän nykytilaan ja arvioivat sen olevan luotettavaa, ajankohtaista ja kattavaa. Tiedottamisen avoimuus ja nopeus ovat viestinnän kannalta kehityskohteita. Vaikka verkkopalvelu koetaan hyödylliseksi, sen sisältöön sidosryhmät toivovat kehitystä ja nopeutta sen tietojen päivittämiseen etenkin tärkeiden uutisten osalta. Sidosryhmäviestinnän suurimmat odotukset ja kehityskohteet kohdistuvat säännöllisten sidosryhmätapaamisten järjestämiseen, aktiiviseen yhteydenpitoon sekä ennakoivaan tiedottamiseen.
Tärkeimpien sidosryhmien määrittäminen ja niiden tarpeiden kartoitus on merkittävä osa organisaation strategista toimintaa ja ulkoista viestintää. Myös julkisen sektorin organisaatioiden tulee huomioida sidosryhmänsä aktiivisesti ja täyttää niiden odotukset organisaation viestintää ja vuorovaikutusta kohtaan. Tiedon tarvitsijoita on useita, samoin kuin käytettäviä viestintävälineitä. Tulevaisuudessa verkkoviestintä ja sähköiset palvelut tulevat todennäköisesti korostumaan teknologian kehittyessä ja käyttötottumusten edelleen muuttuessa, mutta tutkimuksen mukaan sidosryhmät kaipaavat edelleen henkilökohtaista vuorovaikutussuhdetta.