The Effects of Integration of Positive ESG Momentum Criteria on Portfolio Performance

Abstract

During the past few decades, environmental, social and governance (ESG) related issues have gained a lot of media time. This attention has reached investors and accelerated the continuously rising megatrend of socially responsible investing (SRI). As the industry is growing, and the investors are always trying to find new methodologies to make excess returns, the amount of SRI strategies is also rising. One of these strategies is the ESG momentum strategy, which is still a relatively new SRI strategy. Whereas the traditional SRI strategies typically focus on ab-solute ESG scores, ESG momentum ranks companies by focusing on the ESG growth rates.

This study contributes to the existing literature by focusing only on the positive ESG momentum criteria, leaving the worst ESG improvers out of the examination. Using financial and ESG data provided by Refinitiv, this study examines the financial performance of four different portfolios constructed by integrating the positive ESG momentum criteria. Portfolios are constructed for the sample period of 2005-2019, using S&P 500 companies. S&P 500 companies are first divided into two investment universes each year by the median market capitalization to compare whether the size of the company matters on portfolio performance. Two portfolios are constructed from both of the investment universes: Top 10%- and Top 25%-portfolios ranked by the previous year’s ESG growth rate. These portfolios’ financial performances are measured using CAPM, Fama-French 3-, 5-, & 6-factor models and the Carhart 4-factor model.

The findings of this study are not similar compared to previous literature. OLS regression analysis results show mostly a negative alpha for all portfolios. However, these findings are not statistically significant. All of the models show very high R-Squared and market factors statistically significant at a 1% significance level, indicating that the portfolio returns are mainly driven by market returns. Previous literature mostly shows outperformance compared to market returns for the ESG momentum strategy. The mixed findings of this study almost certainly result from the differences in data & methodology compared to existing literature. However, it shows investors that any ESG studies’ findings should always be viewed critically due to vast differences in data between ESG data providers. This is even more true regarding ESG momentum studies, as the number of studies is extremely limited.

Viime vuosikymmenten aikana, ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hallintotapaan (ESG) liittyvät asiat ovat saaneet merkittävästi huomiota mediassa. Tämä huomio on tavoittanut myös sijoittajat, mikä on kiihdyttänyt entisestään vastuullisen sijoittamisen (SRI) kasvavaa megatrendiä. Alan kasvamisen ja sijoittajien jatkuvan ylituottojen etsimisen myötä, myös vastuullisten sijoitusstrategioiden kysyntä ja määrä on kasvanut. Yksi näistä strategioista on ESG momentum –strategia, mikä on vielä suhteellisen uusi vastuullinen sijoitusstrategia. Normaalisti perinteiset vastuulliset sijoitusstrategiat keskittyvät absoluuttisten ESG-pisteisiin. Tämän sijaan, ESG momentum –strategia asettaa yritykset paremmuusjärjestykseen ESG-pisteiden kasvunopeuden perusteella.

Tämä tutkimus antaa panoksensa aikaisempaan kirjallisuuteen keskittymällä ainoastaan positiiviseen ESG momentum –efektiin, jättämällä siis huonoimmat ESG-parantajat tutkimuksen ulkopuolelle. Tämä tutkimus Refinitivin käyttää ESG- ja finanssidataa. Käyttämällä kyseistä dataa, tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella neljän portfolion performanssia, jotka on muodostettu käyttämällä ESG momentum kriteerejä. Portfolioiden performanssia tutkitaan periodilla 2005-2019, käyttämällä S&P 500-indeksin yrityksiä. Aluksi S&P 500-indeksin yrityksen jaetaan kahteen eri sijoitusuniversumiin yritysten markkina-arvon perusteella. Näin myös tutkitaan, onko yrityksen koolla merkitystä, kun ESG momentum –strategiaa käytetään. Tämän jälkeen molemmista sijoitusuniversumeista muodostetaan kaksi portfoliota: Top 10%- ja Top 25%-portfoliot viime vuoden ESG-pisteiden kasvunopeuden perusteella. Portfolioiden performanssia mitataan käyttämällä CAPM:a, Faman & Frenchin 3-, 5-, sekä 6-faktorin mallia ja Carhartin 4-faktorin mallia.

Tämän tutkimuksen tulokset eriävät aikaisempien ESG momentum –strategiaa tutkivien tulosten kanssa. OLS regressioanalyysin tulokset tuottavat pääasiassa negatiivisen alfan. Nämä tulokset eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkittäviä. Kaikkien mallien selitysaste (R-Squared) on erittäin korkea ja markkinafaktorit ovat tilastollisesti merkittäviä 1% merkitsevyysasteella. Tämä osoittaa, että markkinatuotot selittävät suurimmaksi osaksi portfolioiden tuotot. Aikaisemmat tutkimukset ESG momentum –strategiaan liittyen osoittavat enimmäkseen positiivista alfaa. Erot aikaisemman kirjallisuuden ja tämän tutkimuksen välillä johtuvat mitä todennäköisemmin datan ja metodologian eroavaisuuksissa. Sijoittajien tulee kuitenkin muistaa, että kaikkien ESG-tutkimusten tuloksiin tulisi suhtautua kriittisesti, koska ESG data vaihtelee huomattavasti eri datan palveluntarjoajien välillä. Tämä on sitäkin tärkeämpää ESG momentum –strategian osalla, koska aikaisempien tutkimusten määrä on erittäin rajoitettu.