Työn tuunaamisen vaikutukset työn imuun

Abstract

Työntekijöiden hyvinvoinnin merkitys on korostunut työelämässä tapahtuvien muutosten myötä. Työn epävarmuus ja kasvaneet vaatimukset uhkaavat työntekijän hyvinvointia, ja samalla työntekijöiden odotetaan sopeutuvan työn ja työuran muutoksiin, joustavuuteen ja monimutkaisuuteen. Samaan aikaan työntekijät haluavat tehdä työtä, joka on mielekästä ja joka edistää hyvinvointia. Tämän vuoksi on tärkeää, että työntekijät pysyisivät tarmokkaina, omistautuneina ja uppoutuneina työssään eli kokisivat työn imua. Työn imu johtaa parempaan työhyvinvointiin ja auttaa toimimaan muutosten keskellä. Työelämän muutokset ja epävarmuus voivat motivoida työntekijää tuunaamaan omaa työtään. Työn tuunaaminen vahvistaa kokemusta työn merkityksellisyydestä ja mielekkyydestä, ja sen avulla työ voi vastata paremmin työntekijän omia tarpeita ja mieltymyksiä.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työn imua ja työn tuunaamista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen vaikutus Vaasan yliopistosta valmistuneiden ekonomien työn tuunaamisella oli heidän kokemaansa työn imuun. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttavatko työn tuunaamisen eri ulottuvuudet työn imuun. Työn tuunaamisen ulottuvuuksia ovat työn sosiaalisten voimavarojen lisääminen, työn mielekkäiden haasteiden lisääminen ja työn kuormittavien vaatimusten vähentäminen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin ekonomien sukupuolen, työkokemuksen määrän, organisaatioaseman sekä työsuhteen muodon mahdollista vaikutusta työn imuun.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui työn imun ja työn tuunaamisen tutkimusten ympärille. Tutkimusaineistona hyödynnettiin Ekonomit työuralla -tutkimuksen aineistoa. Ekonomit työuralla pitkittäistutkimuksen kolmas vaihe toteutettiin kyselytutkimuksena, johon vastasi yhteensä 136 Vaasan yliopistossa vuosina 1996–1997 opintonsa aloittanutta ekonomia. Tutkimuksen aineiston analyysit suoritettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin ja tutkimuksen pääasiallisena tilastollisena menetelmänä käytettiin regressioanalyysia.

Tutkimustulosten mukaan työn tuunaamisen ja työn imun välillä oli positiivinen yhteys, mutta tutkimuksella ei pystytty tarkemmin osoittamaan, että työn tuunaaminen vaikuttaisi tilastollisesti merkitsevästi työn imuun. Työn tuunaamisen eri ulottuvuudet vaikuttivat työn imuun eri tavoin. Työn mielekkäiden haasteiden lisääminen lisäsi ekonomien kokemaa työn imua, kun taas työn kuormittavien vaatimusten vähentäminen heikensi ekonomien työn imua. Työn sosiaalisten voimavarojen lisäämisellä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ekonomien työn imuun. Tämän tutkimuksen tulokset työn tuunaamisen yhteydestä työn imuun sekä työn tuunaamisen ulottuvuuksien vaikutuksista työn imuun olivat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa, joten niiltä osin tämän tutkimuksen tulokset tukivat aikaisempien tutkimusten tuloksia.