Pääomalaina ja SVOP-sijoitus verotuksessa – tarkastelussa instrumenttien tuoton ja pääoman nostamisen verotus varoja sijoittaneen luonnollisen henkilön näkökulmasta

Abstract

Tutkielman tavoitteena on tarkastella toisilleen vaihtoehtoisten sijoitusmuotojen eli pääomalainan ja SVOP-sijoituksen verotuksellista sääntelyä ja kyseisten instrumenttien pääoman tuoton ja pääoman nostamisen verokohtelua. Tarkoituksena on selvittää viimeaikaisen tuloverotusta koskevan oikeuskäytännön valossa ehdot, joilla kyseisten instrumenttien muodossa sijoitettuja varoja voidaan nostaa tai siirtää kolmannelle sekä miten tällaisia toimenpiteitä ja sijoituksesta saatua tuottoa verotetaan varoja sijoittaneen luonnollisen henkilön eli osakkeenomistajan tai muun ulkopuolisen tahon näkökulmasta. Aiheen tarkastelu on tärkeää, sillä sijoitusmuotojen toisistaan eroavat veroseuraamukset voivat vaikuttaa sijoitusmuodon valintaan merkittävästi.

Tutkielmassa käytettävä tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen. Tutkielmassa hyödynnetään kansallisen lainsäädännön lisäksi muita oikeuslähteitä, kuten oikeuskirjallisuutta, Verohallinnon syventäviä vero-ohjeita ja vallitsevaa oikeuskäytäntöä. Tutkielmassa on katsottu tarpeelliseksi sivuta käsiteltävien sijoitusinstrumenttien käsitteiden ymmärtämisen kannalta niiden yhtiö- ja kirjanpito-oikeudellista käsittelyä laajemman kokonaiskuvan muodostamiseksi.

Sijoitusmuodon valintaan ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä valinnassa on huomioitava muun muassa kohdeyhtiön taloudellinen tila, omistus- ja pääomarakenne ja verovaikutukset kokonaisuutena. SVOP-sijoitus ja pääomalaina luokitellaan instrumentteina toisistaan eriävästi oman ja vieraan pääoman ehtoisiin sijoituksiin, mikä aiheuttaa eroja niiden verotukselliseen käsittelyyn. Tutkielman perusteella pääomalaina voi kuitenkin lainamuotoisuutensa vuoksi näyttäytyä lainanantajan ja myös kohdeyhtiön kannalta yksinkertaisempana ja varojen palauttamisen kannalta helpompana sijoitusmuotona verraten oman pääoman ehtoiseen SVOP-sijoitukseen. Pääomalaina on korollinen, jolloin se on tuotto-odotukseltaan parempi instrumentti verraten SVOP-sijoitukseen, jossa ei ole mahdollisuutta vuosittaiseen juoksevaan tuottoon. Lisäksi SVOP-sijoituksen muodostamisessa ja varojen palauttamisessa korostuu etukäteissuunnittelun merkitys, jotta veroseuraamukset olisivat edullisemmat. Tästä huolimatta molemmat sijoitusmuodot ovat käyttökelpoisia osakeyhtiön lisärahoituksen turvaamisessa ja toiminnan jatkuvuuden takaamisessa.