Esteellisyys hallinnossa : Tarkastelussa luottamushenkilöiden yrittämiseen ja omistamiseen liittyvä esteellisyys kunnallis- ja valtionhallinnossa

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää esteellisyyden käsitettä kunnallis- ja valtionhallinnossa, ja tutkia milloin yrittäjyys tai omistaminen johtaa esteellisyyteen luottamustehtävissä. Luottamushenkilöinä toimivat yrittäjät voivat olla herkästi esteellisyysepäilyjen alaisia, jos ratkaistava asia sivuaa heidän yritystoimintaansa. Myös erilaiset kaavoitukseen ja maanomistukseen liittyvät esteellisyystilanteet ovat yleisiä kunnissa. Esteellisyyden havaitsemisessa ongelmallista on, että esteellisyys ei välttämättä muodostu vain luottamushenkilön yrittämisen ja omistamisen kautta, vaan lähipiirinkin liiketoiminta vaikuttaa. Hyvän hallinnon objektiviteettiperiaatteen mukaan hallintotoiminta ei saa perustua epäasiallisiin ja sille vieraisiin tarkoitusperiin. Puolueettomuuden vaatimus edellyttää, että hallinnossa toteutetaan lainsäädännön mukaista etua ilman, että toimintaa ohjaavat ulkoiset vaikutukset ja intressit.

Tutkimuksessa selvitettiin milloin käsiteltävän asian vaikutukset luottamushenkilön tai hänen läheisensä liiketoimintaan ovat sellaiset, että esteellisyys syntyy. Tarkastelussa oli myös kuinka merkittävää omistamisen on oltava, että esteellisyys siihen liittyvässä asiassa muodostuu. Tutkielmassa sivuttiin myös kunta- ja valtionyhtiöiden esteellisyyskysymyksiä sekä minkälaisia esteellisyysongelmia voi syntyä kunnan tehdessä julkisia hankintoja. Tutkielma sijoittuu hallinto-oikeuden alalle ja on menetelmältään oikeusdogmaattinen. Tutkimuskysymykseen vastataan voimassa olevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön avulla. Aineistona tutkimuksessa hyödynnettiin myös oikeuskirjallisuutta ja lain esitöitä.

Luottamushenkilö on esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee häntä tai hänen läheistään henkilökohtaisesti. Jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä, esteellisyys syntyy. Henkilökohtaisen vaikutuksen ja erityisen hyödyn tulkinta on oikeuskäytännössä vaatinut usein tapauskohtaista arviointia. Tutkimukseni perusteella yrittäjän ja omistajan asemalla on merkitystä esteellisyyden syntymisessä. Luottamushenkilö on herkemmin esteellinen toimiessaan esimerkiksi lautakunnissa verrattuna valtuustoon, sillä tällöin sovelletaan hallintolain esteellisyysperusteita, jotka ovat laajemmat kuin kuntalain esteellisyyssäännös. Luottamushenkilön esteellisyys voi syntyä myös välillisten intressien ja kaukaisempienkin sukulaisten liiketoiminnan johdosta. Oikeuskäytännössä liiketoimintaan liittyvää esteellisyyttä on tulkittu etenkin intressijääviyden kautta. Esteellisyyden muodostava erityisen hyödyn vaatimus on edellyttänyt, että asian ratkaisulla on selkeitä vaikutuksia luottamushenkilön yrittämiseen ja omistamiseen. Erityisyyden arvioinnissa ratkaisevaa on, kuinka suurta taloudellista merkitystä mahdollisella hyödyllä on.