ESG Rating and Corporation Financing Costs: Evidence from Nordic Countries
Laukkanen, Hermanni Samu Kalevi (2020-12-01)
Laukkanen, Hermanni Samu Kalevi
01.12.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120199013
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120199013
Tiivistelmä
According to the United Nations Sustainable Stock Exchange, all listed firms are expected to disclose their impact from environmental, social, and governance (ESG) practice by 2030 at the latest. The search for a relationship between environmental, social, and governance (ESG) criteria and corporation performance can be followed back to the beginning of the 1970s. Until today there have been more than 2000 empirical studies on this relation. These studies are very fragmented and most of these studies centralize either stock or corporation valuation. The large majority of studies report positive findings, and this suggests that ESG ratings affect corporate financial performance.
Despite all these studies, there have been few studies attempted to investigate the causality between ESG ratings and corporation's financing costs. Motivated by previously mentioned, this thesis's purpose is to investigate the relationship between ESG rating and corporation's financing costs in Nordic countries during the sample period of 2002-2019. Finland, Denmark, Norway, and Sweden are considered as a proxy for the Nordics and are chosen because Nordic countries are stakeholder-orientated where responsible thinking has deepened into society. The proxy for financing cost is the Cost of Debt (CoD) ratio and it is divided into public (bonds) and private (bank loans) debt which are investigated separately. The relationships are tested with OLS method with different control variables.
The results indicate that ESG rating has a significant negative relationship (i.e. lowering the financing costs) with CoD, conventional bond yield spreads and bank loan margin spreads in the Nordic countries. The results for each dimension also present almost the same findings and it is found that the negative relationship is stronger for longer-maturity debt. This thesis not only hopes to validate the claim that improved sustainability leads to a lower cost of debt but also to especially identify specific ESG metrics and debt instruments driving that trend. Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman mukaan kaikkien pörssiyhtiöiden odotetaan ilmoittavan ympäristö-, sosiaali- ja hallintotapojen (ESG) vaikutukset viimeistään vuoteen 2030 mennessä. ESG:n ja yritysten suorituskyvyn välisen suhteen tutkiminen on ensimmäistä kertaa aloitettu 1970-luvulla. Tähän päivään asti on tehty yli 2000 empiiristä tutkimusta tästä suhteesta. Kuitenkin nämä tutkimukset ovat hyvin hajanaisia ja suurin osa näistä tutkimuksista on keskittynyt joko osakkeiden tai yritysten arvonmäärityksen tutkimiseen. Suurin osa näistä tutkimuksista raportoi positiivisia löytöjä, joka viittaa siihen, että ESG-luokitukset vaikuttavat yritysten taloudelliseen tulokseen.
Kaikista näistä tutkimuksista huolimatta ESG-luokitusten ja yritysten rahoituskustannuksen välistä syy-yhteyttä on tutkittu erittäin vähän. Tästä motivoituneena tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia ESG-luokituksen ja yritysten rahoituskustannusten suhdetta Pohjoismaissa 2002–2019 vuosien välillä. Suomi, Tanska, Norja ja Ruotsi toimivat pohjoismaiden edustajina ja pohjoismaat on valittu tutkielmaan, koska näissä maissa yritysten sidosryhmien merkitys korostuu ja vastuullinen ajattelu on syventynyt yhteiskuntaan. Tutkielmassa rahoituskustannuksia tarkastellaan velan kustannussuhteen (CoD) näkökulmasta ja tämä voidaan jakaa julkisiin (joukkovelkakirjoihin) ja yksityisiin (pankkilainat) velkoihin, joita tutkitaan myös erikseen. Suhteiden välisiä riippuvuuksia testataan OLS-menetelmällä käyttäen eri kontrollimuuttujia.
Tutkielman tulokset osoittavat, että ESG-luokituksella on merkittävä negatiivinen suhde (alentamalla rahoituskustannuksia) velan kustannussuhteeseen, yritysten joukkovelkakirjojen korkoihin ja pankkilainamarginaaleihin Pohjoismaissa. Kunkin erillisen ESG ulottuvuuden tulokset esittävät myös lähes samat tulokset ja voidaan havaita, että negatiivinen suhde on vahvempi pidemmän maturiteetin lainalla. Näiden lisäksi, tämän tutkielman tarkoituksena on paitsi vahvistaa pätevyys väitteelle, jonka mukaan yrityksen kestävän kehityksen parantaminen johtaa yrityksen velan alhaisempiin kustannuksiin, myös tunnistaa erityiset ESG-mittarit ja velkainstrumentit, jotka ohjaavat tätä suuntausta.
Despite all these studies, there have been few studies attempted to investigate the causality between ESG ratings and corporation's financing costs. Motivated by previously mentioned, this thesis's purpose is to investigate the relationship between ESG rating and corporation's financing costs in Nordic countries during the sample period of 2002-2019. Finland, Denmark, Norway, and Sweden are considered as a proxy for the Nordics and are chosen because Nordic countries are stakeholder-orientated where responsible thinking has deepened into society. The proxy for financing cost is the Cost of Debt (CoD) ratio and it is divided into public (bonds) and private (bank loans) debt which are investigated separately. The relationships are tested with OLS method with different control variables.
The results indicate that ESG rating has a significant negative relationship (i.e. lowering the financing costs) with CoD, conventional bond yield spreads and bank loan margin spreads in the Nordic countries. The results for each dimension also present almost the same findings and it is found that the negative relationship is stronger for longer-maturity debt. This thesis not only hopes to validate the claim that improved sustainability leads to a lower cost of debt but also to especially identify specific ESG metrics and debt instruments driving that trend.
Kaikista näistä tutkimuksista huolimatta ESG-luokitusten ja yritysten rahoituskustannuksen välistä syy-yhteyttä on tutkittu erittäin vähän. Tästä motivoituneena tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia ESG-luokituksen ja yritysten rahoituskustannusten suhdetta Pohjoismaissa 2002–2019 vuosien välillä. Suomi, Tanska, Norja ja Ruotsi toimivat pohjoismaiden edustajina ja pohjoismaat on valittu tutkielmaan, koska näissä maissa yritysten sidosryhmien merkitys korostuu ja vastuullinen ajattelu on syventynyt yhteiskuntaan. Tutkielmassa rahoituskustannuksia tarkastellaan velan kustannussuhteen (CoD) näkökulmasta ja tämä voidaan jakaa julkisiin (joukkovelkakirjoihin) ja yksityisiin (pankkilainat) velkoihin, joita tutkitaan myös erikseen. Suhteiden välisiä riippuvuuksia testataan OLS-menetelmällä käyttäen eri kontrollimuuttujia.
Tutkielman tulokset osoittavat, että ESG-luokituksella on merkittävä negatiivinen suhde (alentamalla rahoituskustannuksia) velan kustannussuhteeseen, yritysten joukkovelkakirjojen korkoihin ja pankkilainamarginaaleihin Pohjoismaissa. Kunkin erillisen ESG ulottuvuuden tulokset esittävät myös lähes samat tulokset ja voidaan havaita, että negatiivinen suhde on vahvempi pidemmän maturiteetin lainalla. Näiden lisäksi, tämän tutkielman tarkoituksena on paitsi vahvistaa pätevyys väitteelle, jonka mukaan yrityksen kestävän kehityksen parantaminen johtaa yrityksen velan alhaisempiin kustannuksiin, myös tunnistaa erityiset ESG-mittarit ja velkainstrumentit, jotka ohjaavat tätä suuntausta.