Tilintarkastusyhteisön ja päävastuullisen tilintarkastajan toimikausien yhteisvaikutus tilintarkastuksen laatuun
Luuru, Kari (2020-11-02)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110289038
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110289038
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia tilintarkastusyhteisön sekä päävastuullisen tilintarkastajan toimikausien vaikutusta suoritetun tilintarkastustyön laatuun. Tilintarkastuksen laatu on käsitteenä hyvin epämääräinen, eikä sen tasoa ole helppo mitata. Suoritettua tilintarkastusta voidaan kuitenkin yleisesti ottaen pitää laadukkaana silloin, kun tilintarkastaja on kykeneväinen havaitsemaan asiakasyrityksen taloudellisissa raporteissa olevat virheet sekä halukas raportoimaan niistä tilintarkastajan raportoinnissa. Tilintarkastuksen laatuun vaikuttavina tekijöinä voidaan pitää muun muassa tilintarkastusta suorittavan henkilöstön ammattitaitoa, tilintarkastusyhteisön toimintakulttuuria, tarkastusmenetelmien tehokkuutta sekä tilintarkastajan raportoinnin luotettavuutta. Tilintarkastajan riippumattomuutta pidetään myös yleisesti merkittävänä seikkana laadukkaan tarkastustyön kannalta.
Koska tilintarkastuksen laadulle ei ole olemassa selkeää määritelmää, tämä asettaa omat haasteensa tarkastustyön laadun mittaamiselle. Tilintarkastuksen laatua voidaan mitata muun muassa tuloksenjärjestelyllä sekä tilintarkastuspalkkioiden suuruudella. Tilintarkastajan toimikauden pituudella on puolestaan katsottu olevan yhteys tarkastustyön laatuun. Laadukkaan tarkastustyön kannalta tilintarkastajan kokemuksella ja tiedoilla asiakasyrityksen ominaispiirteistä katsotaan olevan suuri merkitys, jolloin tarkastustyön laadun voidaan sanoa olevan heikkoa toimeksiantosuhteen alkuvuosina. Pitkittyneen toimeksiantosuhteen voidaan puolestaan nähdä vaikuttavan heikentävästi tilintarkastajan puolueettomuuteen. Näin ollen tilintarkastuksen laadun voidaan katsoa olevan korkeimmillaan toimeksiantosuhteiden ollessa keskipitkiä.
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella tilintarkastusyhteisön ja päävastuullisen tilintarkastajan toimikausien yhteisvaikutusta tilintarkastuksen laatuun. Aineistona käytetään Helsingin pörssin päälistan yrityksiä. Suoritetun tarkastustyön laatua mitataan harkinnanvaraisilla jaksotuksilla. Tilastollisena menetelmänä tutkielmassa hyödynnetään lineaarista regressioanalyysiä.
Saatujen tutkimustulosten perusteella tilintarkastusyhteisön ja päävastuullisen tarkastajan toimikausipituuksilla ei ole vaikutusta tilintarkastuksen laatuun. Myöskään tilintarkastusyhteisön ja päävastuullisen tarkastajan yhteisvaikutuksella ei näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta lopputuloksen kannalta. Tutkimusta etenkin yhteisvaikutuksen merkityksestä on syytä kuitenkin jatkaa tulevaisuudessa, sillä sitä on tutkittu suhteellisen vähän. Tilintarkastuksen laatua voisi olla hyödyllistä mitata tulevissa tutkimuksissa myös muilla menetelmillä kuin harkinnanvaraisilla jaksotuksilla.
Koska tilintarkastuksen laadulle ei ole olemassa selkeää määritelmää, tämä asettaa omat haasteensa tarkastustyön laadun mittaamiselle. Tilintarkastuksen laatua voidaan mitata muun muassa tuloksenjärjestelyllä sekä tilintarkastuspalkkioiden suuruudella. Tilintarkastajan toimikauden pituudella on puolestaan katsottu olevan yhteys tarkastustyön laatuun. Laadukkaan tarkastustyön kannalta tilintarkastajan kokemuksella ja tiedoilla asiakasyrityksen ominaispiirteistä katsotaan olevan suuri merkitys, jolloin tarkastustyön laadun voidaan sanoa olevan heikkoa toimeksiantosuhteen alkuvuosina. Pitkittyneen toimeksiantosuhteen voidaan puolestaan nähdä vaikuttavan heikentävästi tilintarkastajan puolueettomuuteen. Näin ollen tilintarkastuksen laadun voidaan katsoa olevan korkeimmillaan toimeksiantosuhteiden ollessa keskipitkiä.
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella tilintarkastusyhteisön ja päävastuullisen tilintarkastajan toimikausien yhteisvaikutusta tilintarkastuksen laatuun. Aineistona käytetään Helsingin pörssin päälistan yrityksiä. Suoritetun tarkastustyön laatua mitataan harkinnanvaraisilla jaksotuksilla. Tilastollisena menetelmänä tutkielmassa hyödynnetään lineaarista regressioanalyysiä.
Saatujen tutkimustulosten perusteella tilintarkastusyhteisön ja päävastuullisen tarkastajan toimikausipituuksilla ei ole vaikutusta tilintarkastuksen laatuun. Myöskään tilintarkastusyhteisön ja päävastuullisen tarkastajan yhteisvaikutuksella ei näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta lopputuloksen kannalta. Tutkimusta etenkin yhteisvaikutuksen merkityksestä on syytä kuitenkin jatkaa tulevaisuudessa, sillä sitä on tutkittu suhteellisen vähän. Tilintarkastuksen laatua voisi olla hyödyllistä mitata tulevissa tutkimuksissa myös muilla menetelmillä kuin harkinnanvaraisilla jaksotuksilla.