Suomea improvisoiden : Draaman keinot S2-opetuksen tukena aikuisten perusopetuksessa
Ikola, Anne-Mari (2020-11-17)
17.11.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111790785
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111790785
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää draaman keinojen hyödyllisyyttä ja mielekkyyttä osana suomen kielen (S2-) opetusta, aikuisten perusopetuksessa. Tutkimukseen osallistuu 20 Vaasa-opiston aikuisten perusopetuksen Suomea improvisoiden -draamakurssille osallistunutta maahanmuuttajataustaista oppilasta. Lisäksi haastattelen oppilaiden draamaopettajaa ja heidän S2-opettajiansa täydentääkseni opettajien näkemyksillä oppilaita saatuja itsearviointeja.
Keskeiset käsitteet tutkimuksessani ovat draama ja draamaopetus sekä suomi toisena kielenä-, S2-opetus. Nämä toimivat tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä. Olen analysoinut teoreettisen viitekehyksen pohjalta oppilailta ja opettajilta saamiani vastauksia kvalitatiivisesti (laadullisesti) ja kvantitatiivisesti (määrällisesti) vastaamaan tutkimuskysymyksiini.
Tutkimukseni mukaan oppilaat mieltävät draaman keinot mielekkääksi tavaksi oppia: kurssin lopussa 90% kokee kurssin mielekkääksi ja 95 % oppilaista vastaa oppineensa suomen kieltä draamakurssin avulla. Kielen osa-alueista oppilaat kehittyvät itsearvioiden mukaan eniten kielen ymmärrystaidoissa: puhutun suomen kielen ja kirjoitetun suomen kielen (lukemisen) ymmärtämisessä. Huonoimmin oppilaiden itsearvion mukaan kehittyvät kirjoitustaidot. Opettajien vastauksien mukaan taitojen kehittymisen arvioiminen on haastavaa. Erityisesti toinen suomen kielen opettajista kokee, ettei oppilaiden kielitaito ole ollut riittävä draamakurssilla tehtyihin harjoituksiin ja tämän vuoksi kaikki eivät pidä draamakurssia mielekkäänä. Opettajat toivovat tulevaisuudessa ajallisesti pidempikestoista draamakurssia, jossa oppilaiden taitotaso huomioidaan entistä paremmin.
Keskeiset käsitteet tutkimuksessani ovat draama ja draamaopetus sekä suomi toisena kielenä-, S2-opetus. Nämä toimivat tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä. Olen analysoinut teoreettisen viitekehyksen pohjalta oppilailta ja opettajilta saamiani vastauksia kvalitatiivisesti (laadullisesti) ja kvantitatiivisesti (määrällisesti) vastaamaan tutkimuskysymyksiini.
Tutkimukseni mukaan oppilaat mieltävät draaman keinot mielekkääksi tavaksi oppia: kurssin lopussa 90% kokee kurssin mielekkääksi ja 95 % oppilaista vastaa oppineensa suomen kieltä draamakurssin avulla. Kielen osa-alueista oppilaat kehittyvät itsearvioiden mukaan eniten kielen ymmärrystaidoissa: puhutun suomen kielen ja kirjoitetun suomen kielen (lukemisen) ymmärtämisessä. Huonoimmin oppilaiden itsearvion mukaan kehittyvät kirjoitustaidot. Opettajien vastauksien mukaan taitojen kehittymisen arvioiminen on haastavaa. Erityisesti toinen suomen kielen opettajista kokee, ettei oppilaiden kielitaito ole ollut riittävä draamakurssilla tehtyihin harjoituksiin ja tämän vuoksi kaikki eivät pidä draamakurssia mielekkäänä. Opettajat toivovat tulevaisuudessa ajallisesti pidempikestoista draamakurssia, jossa oppilaiden taitotaso huomioidaan entistä paremmin.