From the Red Lion to the London Palladium : Culture Specificity in the Finnish Translation of the Novel This Is Your Life
Haapala, Hanna (2020-11-14)
Haapala, Hanna
14.11.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111490361
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111490361
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee kulttuurisidonnaisuuden kääntämistä John O’Farrellin satiirisen romaanin This Is Your Life suomenkielisessä käännöksessä. Tutkimuksen materiaalina ovat lähtötekstissä esiintyvät englanninkieliset erisnimet ja yleisnimet sekä niiden käännösvastineet suomenkielisessä kohdetekstissä. Erisnimet ja yleisnimet ovat kulttuurisidonnaisia viittauksia, joihin sisältyy lähtötekstin lukijalle tuttuja merkityksiä, jotka monesti eivät ole kohdekielisen tekstin lukijalle tuttuja. Tämän vuoksi kääntäjän täytyykin käyttää erilaisia käännösstrategioita. Yksittäisten erisnimien ja yleisnimien kääntämiseen käytettyjen paikallisten strategioiden perusteella voidaan tehdä päätelmiä globaalista käännösstrategiasta. Tutkimuksessa käytetyt globaalit käännösstrategiat ovat Lawrence Venutin käyttämät termit kotouttaminen ja vieraannuttaminen.
Oletuksena oli, että käännöksessä olisi käytetty pääsääntöisesti erisnimiä niiden alkuperäisessä muodossa sekä lähtökulttuurin mukaisia yleisnimiä, sillä Venutin mukaan kulttuurisidonnaiset viittaukset ovat usein vieraannutettuja, kun käännetään valtakulttuurista vähemmistökulttuuriin. Myös muita vieraannuttavia paikallisia käännösstrategioita oletettiin käytetyn. Käännöksen globaalin käännösstrategian oletettiin olevan pääosin vieraannuttava.
Tutkimus osoitti, että romaanin suomennoksessa käytettiin erisnimiä sekä yleisnimiä pääasiallisesti niiden alkuperäisessä muodossa ilman lisäyksiä. Globaali käännösstrategia erisnimien ja yleisnimien kohdalla oli siis vieraannuttava. Tulos ei ollut yllättävä ottaen huomioon Venutin näkemyksen, mutta yllättävää oli se, että jo vuonna 2004 tehdyssä suomennoksessa erisnimiä ja yleisnimiä käytettiin enimmäkseen niiden alkuperäisessä muodossa, kun muitakin paikallisia vieraannuttavia käännösstrategioita olisi ollut mahdollista käyttää.
Oletuksena oli, että käännöksessä olisi käytetty pääsääntöisesti erisnimiä niiden alkuperäisessä muodossa sekä lähtökulttuurin mukaisia yleisnimiä, sillä Venutin mukaan kulttuurisidonnaiset viittaukset ovat usein vieraannutettuja, kun käännetään valtakulttuurista vähemmistökulttuuriin. Myös muita vieraannuttavia paikallisia käännösstrategioita oletettiin käytetyn. Käännöksen globaalin käännösstrategian oletettiin olevan pääosin vieraannuttava.
Tutkimus osoitti, että romaanin suomennoksessa käytettiin erisnimiä sekä yleisnimiä pääasiallisesti niiden alkuperäisessä muodossa ilman lisäyksiä. Globaali käännösstrategia erisnimien ja yleisnimien kohdalla oli siis vieraannuttava. Tulos ei ollut yllättävä ottaen huomioon Venutin näkemyksen, mutta yllättävää oli se, että jo vuonna 2004 tehdyssä suomennoksessa erisnimiä ja yleisnimiä käytettiin enimmäkseen niiden alkuperäisessä muodossa, kun muitakin paikallisia vieraannuttavia käännösstrategioita olisi ollut mahdollista käyttää.