Lähiruokapiiri sosiaalisena innovaationa : Case REKO Vaasa
Kupiainen, Anna-Liisa (2020-11-02)
Kupiainen, Anna-Liisa
02.11.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110288942
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110288942
Tiivistelmä
Ruokapiirien ja vaihtoehtoisten ruoanhankintakanavien suosio on kasvanut. Kuluttajien tyytymättömyys vallalla oleviin ruoanhankintakanaviin on muodostanut uusia sosiaalisesti rakentuneita ruokayhteisöjä, joita yhdistää kuluttajien aktiivinen luonne, kiinnostus ruoan alkuperään ja läpinäkyvä hankintaketju. REKO on lähiruoan jakeluun keskittynyt malli, jossa tuottajat myyvät tuotteita kuluttajille ilman välikäsiä. Tuottajat ja kuluttajat kohtaavat Facebook-ryhmissä, joissa tuotteita tarjotaan ja tilataan, sekä säännöllisissä jakelutilaisuuksissa, joissa kuluttajat noutavat tilauksensa tuottajilta. REKO Vaasa on Vaasan seudulla toimiva ruokapiiri, joka on tutkimuksen keskiössä empiirisessä osuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda jäsentynyt näkemys ruokapiireistä sosiaalisena innovaationa ja tarkoitukseen on pyritty vastaamaan kolmen tavoitteen kautta. Ensimmäisenä tavoitteena on kuvata ruokaan liittyviä kulutusyhteisöjä sosiaalisen innovaation ominaispiirteiden kautta, toisena selvittää REKO Vaasan leviämistä sosiaalisen innovaation prosessina ja kolmantena kuvata ja analysoida REKO Vaasan sosiaalisia tavoitteita suhteessa sen tuottamiin hyötyihin ja hyvinvointiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu sosiaalisten ruokayhteisöjen ja sosiaalisen innovaation ympärille. Tutkimuksessa kuvattuja sosiaalisesti rakentuneita ruokayhteisöjä yhdistää sosiaalinen luonne ja jäsenten kiinnostus lähiruokaa kohtaan. Ruokapiirit ovat perinteisen elintarvikejärjestelmän ulkopuolella toimivia tuottajien ja kuluttajien yhteisöjä, jotka keskittyvät lähiruoan vaihdannan ympärille. Sosiaalinen innovaatio on sosiaalisesti rakentunut innovaatio, joka on luonut pysyvän sosiaalisen muutoksen, mikä tuottaa hyötyjä ja hyvinvointia. Tutkimuksessa on luotu viitekehys sosiaalisen innovaation ominaispiirteistä, leviämisestä sekä hyödyistä, jotka mahdollistavat innovaation vakiintumisen ja hyvinvoinnin tuottamisen. Tätä viitekehystä on empiiriaosuudessa peilattu REKO-ruokapiiriin.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkittavaa aihetta on lähestytty deskriptiivis-analyyttisestä näkökulmasta. Aineisto on kerätty teemahaastatteluin ja haastateltavat ovat REKO Vaasa –ruokapiirin jäseniä. Haastattelujen lisäksi tutkimuksen taustalla on sisältöanalyysi sekä havainnointia, mutta haastattelut toimivat analyysin ja tulosten tulkinnan merkittävimpänä aineistona. Teemahaastattelut analysoitiin jäsentämällä löydöksiä teemarunkoon, jonka pohjalta pyrittiin löytämään tutkimuskysymyksiin vastauksia ja merkityksiä. Aineiston analyysin, tulkinnan ja tutkimustulosten pohjalta rakennettiin viitekehys kuvaamaan REKO-ruokapiiriä hyvinvointia tuottavana sosiaalisena innovaationa.
Keskeisimpiä löydöksiä on REKO-ruokapiirin tunnistaminen sosiaalisena innovaationa. Sosiaalisen innovaation ominaispiirteiden tavoin, REKO-ruokapiiri tyydyttää kuluttajien tarpeet entistä paremmin ja tuottaa sosiaalisia, taloudellisia ja sosiopoliittisia hyötyjä kuluttajille, mikä sosiaalisen innovaation kontekstissa tukee hyvinvoinnin tuottamista innovaation osallisille sekä laajemmin yhteiskunnalle. Hyötyjä ja hyvinvointia tarkasteltiin kuluttajien kokemien hyötyjen kautta. Kuluttajat kokivat REKO-ringin yhteisöllisenä ja taloudellinen hyöty koettiin hyvänä hinta-laatusuhteena. Kuluttajien innovaatioon kiinnittymistä tuki laadukas tarjonta ja läpinäkyvä hankintaketju. Kommunikointi suoraan tuottajien kanssa ja lähiseudun yrittäjyyden tukeminen on vahvistanut kiinnittymistä. REKO:n nopeassa leviämisessä on taustalla aktiiviset kuluttajat ja heidän verkosto. REKO-rinkien määrä on jatkanut kasvua ja malli on vakiintunut. Pysyvän muutoksen taustalla on vakiintuneet käytännöt ja innovaation tuottama hyvinvointi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu sosiaalisten ruokayhteisöjen ja sosiaalisen innovaation ympärille. Tutkimuksessa kuvattuja sosiaalisesti rakentuneita ruokayhteisöjä yhdistää sosiaalinen luonne ja jäsenten kiinnostus lähiruokaa kohtaan. Ruokapiirit ovat perinteisen elintarvikejärjestelmän ulkopuolella toimivia tuottajien ja kuluttajien yhteisöjä, jotka keskittyvät lähiruoan vaihdannan ympärille. Sosiaalinen innovaatio on sosiaalisesti rakentunut innovaatio, joka on luonut pysyvän sosiaalisen muutoksen, mikä tuottaa hyötyjä ja hyvinvointia. Tutkimuksessa on luotu viitekehys sosiaalisen innovaation ominaispiirteistä, leviämisestä sekä hyödyistä, jotka mahdollistavat innovaation vakiintumisen ja hyvinvoinnin tuottamisen. Tätä viitekehystä on empiiriaosuudessa peilattu REKO-ruokapiiriin.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkittavaa aihetta on lähestytty deskriptiivis-analyyttisestä näkökulmasta. Aineisto on kerätty teemahaastatteluin ja haastateltavat ovat REKO Vaasa –ruokapiirin jäseniä. Haastattelujen lisäksi tutkimuksen taustalla on sisältöanalyysi sekä havainnointia, mutta haastattelut toimivat analyysin ja tulosten tulkinnan merkittävimpänä aineistona. Teemahaastattelut analysoitiin jäsentämällä löydöksiä teemarunkoon, jonka pohjalta pyrittiin löytämään tutkimuskysymyksiin vastauksia ja merkityksiä. Aineiston analyysin, tulkinnan ja tutkimustulosten pohjalta rakennettiin viitekehys kuvaamaan REKO-ruokapiiriä hyvinvointia tuottavana sosiaalisena innovaationa.
Keskeisimpiä löydöksiä on REKO-ruokapiirin tunnistaminen sosiaalisena innovaationa. Sosiaalisen innovaation ominaispiirteiden tavoin, REKO-ruokapiiri tyydyttää kuluttajien tarpeet entistä paremmin ja tuottaa sosiaalisia, taloudellisia ja sosiopoliittisia hyötyjä kuluttajille, mikä sosiaalisen innovaation kontekstissa tukee hyvinvoinnin tuottamista innovaation osallisille sekä laajemmin yhteiskunnalle. Hyötyjä ja hyvinvointia tarkasteltiin kuluttajien kokemien hyötyjen kautta. Kuluttajat kokivat REKO-ringin yhteisöllisenä ja taloudellinen hyöty koettiin hyvänä hinta-laatusuhteena. Kuluttajien innovaatioon kiinnittymistä tuki laadukas tarjonta ja läpinäkyvä hankintaketju. Kommunikointi suoraan tuottajien kanssa ja lähiseudun yrittäjyyden tukeminen on vahvistanut kiinnittymistä. REKO:n nopeassa leviämisessä on taustalla aktiiviset kuluttajat ja heidän verkosto. REKO-rinkien määrä on jatkanut kasvua ja malli on vakiintunut. Pysyvän muutoksen taustalla on vakiintuneet käytännöt ja innovaation tuottama hyvinvointi.