Innovaatiokapasiteetti palveluissa : Innovatiivisuuden edellytykset Lapin kuntien palvelualajohtajien näkökulmasta
Tauriainen, Tuija (2020-10-28)
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102888723
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102888723
Tiivistelmä
Keskustelu innovaatioista julkisella sektorilla oli pitkään keskittynyt siihen, kuinka julkinen sektori voi tukea yksityistä innovointiin, mutta paineet tuloksellisuuteen ovat siirtäneet keskustelun painopisteen julkisen sektorin sisäisiin innovaatioihin. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on syventää ymmärrystä julkisten organisaatioiden innovaatiokapasiteetista ja käsitteen merkityksistä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu eritoten Lewis, Ricard ja Klijn (2018) tutkimukseen innovaatiokapasiteetista ja sen osista. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kyselynä syksyllä 2019 e-lomakepalvelussa. Vastaajina toimivat 39 Lapin kuntien palvelualajohtajaa 17:sta eri kunnasta. Kyselyssä yhdisteltiin mielipidemittausta Likertin asteikolla, avoimia kysymyksiä sekä kysymyksiä, joissa oli vastausvaihtoehtoja. Analyysi tehtiin prosenttiosuuksia ja korrelaatiota hyödyntäen siten, että vastaajien anonymiteetti säilyi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Lapin kuntien palveluissa innovaatiot ovat näkökulmaltaan vuorovaikutteinen prosessi, jonka tarkoituksena on vähitellen lisätä toiminnasta saatavaa arvoa ja ylläpitää jo hyväksi havaittua toimintaa. Yhdistettynä tähän näkökulmaan ja tarkoitukseen innovaatiokapasiteetti Lapin kunnissa on palvelualajohtajien mielipiteisiin perustuen jokseenkin hyvä.
Tutkimuksen arvo on sen luoma katsanto innovaatiotoimintaan etenkin kokoluokaltaan suhteellisen pienissä kunnissa, sekä sen teoreettiset kontribuutiot innovaatiokapasiteettia käsittelevään tutkimukseen. Tutkimus on mielenkiintoinen pienille ja keskisuurille kunnille sekä innovaatiokehittämisestä kiinnostuneille yrityksille ja yksilöille, mutta sen tulokset ovat paikkasidonnaisia eikä niitä tulisi soveltaa muihin yhteyksiin. Tämä tutkielma on hyödynnettävissä Lapin kuntapalveluiden innovaatiokapasiteetin parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden harkinnassa. Vaikkei tutkielman perusteella kyetä tekemään kauaskantoisia päätelmiä, sen tulokset antavat osviittaa siitä, mitä asioita kehittämällä kuntien palvelualoista saadaan innovatiivisempia.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu eritoten Lewis, Ricard ja Klijn (2018) tutkimukseen innovaatiokapasiteetista ja sen osista. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin kyselynä syksyllä 2019 e-lomakepalvelussa. Vastaajina toimivat 39 Lapin kuntien palvelualajohtajaa 17:sta eri kunnasta. Kyselyssä yhdisteltiin mielipidemittausta Likertin asteikolla, avoimia kysymyksiä sekä kysymyksiä, joissa oli vastausvaihtoehtoja. Analyysi tehtiin prosenttiosuuksia ja korrelaatiota hyödyntäen siten, että vastaajien anonymiteetti säilyi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Lapin kuntien palveluissa innovaatiot ovat näkökulmaltaan vuorovaikutteinen prosessi, jonka tarkoituksena on vähitellen lisätä toiminnasta saatavaa arvoa ja ylläpitää jo hyväksi havaittua toimintaa. Yhdistettynä tähän näkökulmaan ja tarkoitukseen innovaatiokapasiteetti Lapin kunnissa on palvelualajohtajien mielipiteisiin perustuen jokseenkin hyvä.
Tutkimuksen arvo on sen luoma katsanto innovaatiotoimintaan etenkin kokoluokaltaan suhteellisen pienissä kunnissa, sekä sen teoreettiset kontribuutiot innovaatiokapasiteettia käsittelevään tutkimukseen. Tutkimus on mielenkiintoinen pienille ja keskisuurille kunnille sekä innovaatiokehittämisestä kiinnostuneille yrityksille ja yksilöille, mutta sen tulokset ovat paikkasidonnaisia eikä niitä tulisi soveltaa muihin yhteyksiin. Tämä tutkielma on hyödynnettävissä Lapin kuntapalveluiden innovaatiokapasiteetin parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden harkinnassa. Vaikkei tutkielman perusteella kyetä tekemään kauaskantoisia päätelmiä, sen tulokset antavat osviittaa siitä, mitä asioita kehittämällä kuntien palvelualoista saadaan innovatiivisempia.