Research on discretion in accounting : Evidence from the adoption of IAS 19R

Väitöskirja tutkii IAS19-standardin vuonna 2013 korvanneeseen IAS19R Työsuhde-etuudet-standardiin liittyviä harkinnanvaraisia kirjanpidollisia ratkaisuja. Erityisesti tarkastellaan kahta IAS19R:n esittelemää suurempaa muutosta: ns. putkimenetelmän (mahdollistaa laskennallisten vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamisen) lakkauttamista ja useiden laskennassa käytettyjen vakuutusmatemaattisten oletusten julkaisemisvaatimuksia (ts. oletukset, joita käytetty eläkekulujen määrittämisessä). Molemmat muutokset vaikuttavat harkinnanvaraisiin kirjanpidollisiin ratkaisuihin, joista putkimenetelmän käyttö lakkautettiin, kun taas vakuutusmatemaattisten oletusten julkaisemiseen liittyvää harkintavaltaa edistettiin. Nämä muutokset aiheuttivat muun muassa seuraavia kysymyksiä: Mitä vaikutuksia julkaisuvaatimuksien käyttöönotosta aiheutuu? Mitkä tekijät selittävät tiettyihin harkinnanvaraisiin kirjanpidollisiin ratkaisuihin päätymisen (ts. putkimenetelmän käytön)? Mitä vaikutuksia IAS19R:n käyttöönotosta seuraa? Tutkimuksen otos koostuu 200:sta satunnaisesti valitusta saksalaisesta, ranskalaisesta, ruotsalaisesta ja italialaisesta yrityksestä, joista on kerätty 400 vuosikertomusta IAS19R-käyttöönoton vuodelta ja sitä edeltävältä vuodelta (IAS19). Muu aineisto on kerätty Orbis- ja Datastream-tietokannoista. Empiiristen tulosten mukaan IAS19R:n käyttöönotto parantaa vakuutusmatemaattisten oletusten tiedottamisen tasoa, mutta heikentää vertailtavuutta yritysten välillä. Havaitaan, että yritykset, joilla on enemmän laskennallisia vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita, ovat taipuvaisia käyttämään putkimenetelmää viivyttääkseen niiden tulosvaikutuksen näyttämistä. Lisäksi verrattuna ei-putkimenetelmän käyttäjiin, putkimenetelmän käyttäjät ovat taipuvaisia maksamaan pienempiä osinkoja ja ottavat epätodennäköisemmin IAS19R-standardin varhain käyttöön. Tämän lisäksi havaittiin putkimenetelmän käyttäjien lisäävän velkaantumisastettaan IAS19R:n käyttöönottojaksolla, mutta IAS19R:n ei havaittu vaikuttavan näiden yritysten velkaantumisasteeseen pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna. Tämä väitöskirja edistää tutkimuskirjallisuutta, joka koskee kirjanpidollisia ratkaisuvaihtoehtoja, sääntöjen noudattamisen tiedonantoja, työsuhde-etuutta käsittelevien kirjanpitostandardien muutosta ja yritysten valintoja erilaisten kirjanpitokäytäntöjen välillä. Tämän lisäksi tulokset antavat IASB:lle palautetta IAS19R:n soveltamisesta.