Research on discretion in accounting : Evidence from the adoption of IAS 19R

Abstract

This dissertation examines the discretionary accounting choices using the setting of IAS 19R employee benefits, which replaced the IAS 19 in 2013. More specifically, two main changes under the IAS 19R have been investigated: the removal of the corridor method (i.e. a method to recognize actuarial gains and losses) and the different disclosure requirements of actuarial assumptions (i.e. the estimates used to determine pension cost). Both of the changes are discretionary accounting choices, but the corridor method has been abolished, while the disclosure of actuarial assumptions is encouraged to have more discretion. This situation leaves some questions: What are the effects of adopting discretionary disclosure requirements? What are the determinants of using a discretionary accounting choice (i.e. the corridor method)? What are the effects of adopting the IAS 19R?

The sample consists of 200 randomly selected firms from Germany, France, Sweden and Italy, totaling 400 observations that are hand-collected from the annual reports of the sample in the year they first adopted the IAS 19R and one year previously (i.e. under IAS 19). Further data have been collected from Oribis and Datastream databases.

The empirical results show that the employment of IAS 19R improves the disclosure level of actuarial assumptions while also reducing the comparability. Moreover, firms with more actuarial gains and losses tend to use the corridor method to defer the recognition of the actuarial gains and losses. Furthermore, compared to non-corridor method users, corridor method users tend to have smaller dividend payments and are less likely to adopt the IAS 19R early. In addition, the corridor method users increase their leverage when adopting the IAS 19R, but the employment of IAS 19R does not have significant effects on their leverage in long run.

This dissertation advances the literature relating to discretionary accounting choices, the research on compliance disclosure, the studies investigating the changes of pension accounting standards, and knowledge about how firms choose between different accounting policies. Moreover, it presents feedback to the IASB concerning the application of IAS 19R.

Väitöskirja tutkii IAS19-standardin vuonna 2013 korvanneeseen IAS19R Työsuhde-etuudet-standardiin liittyviä harkinnanvaraisia kirjanpidollisia ratkaisuja. Erityisesti tarkastellaan kahta IAS19R:n esittelemää suurempaa muutosta: ns. putkimenetelmän (mahdollistaa laskennallisten vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamisen) lakkauttamista ja useiden laskennassa käytettyjen vakuutusmatemaattisten oletusten julkaisemisvaatimuksia (ts. oletukset, joita käytetty eläkekulujen määrittämisessä). Molemmat muutokset vaikuttavat harkinnanvaraisiin kirjanpidollisiin ratkaisuihin, joista putkimenetelmän käyttö lakkautettiin, kun taas vakuutusmatemaattisten oletusten julkaisemiseen liittyvää harkintavaltaa edistettiin. Nämä muutokset aiheuttivat muun muassa seuraavia kysymyksiä: Mitä vaikutuksia julkaisuvaatimuksien käyttöönotosta aiheutuu? Mitkä tekijät selittävät tiettyihin harkinnanvaraisiin kirjanpidollisiin ratkaisuihin päätymisen (ts. putkimenetelmän käytön)? Mitä vaikutuksia IAS19R:n käyttöönotosta seuraa?

Tutkimuksen otos koostuu 200:sta satunnaisesti valitusta saksalaisesta, ranskalaisesta, ruotsalaisesta ja italialaisesta yrityksestä, joista on kerätty 400 vuosikertomusta IAS19R-käyttöönoton vuodelta ja sitä edeltävältä vuodelta (IAS19). Muu aineisto on kerätty Orbis- ja Datastream-tietokannoista.

Empiiristen tulosten mukaan IAS19R:n käyttöönotto parantaa vakuutusmatemaattisten oletusten tiedottamisen tasoa, mutta heikentää vertailtavuutta yritysten välillä. Havaitaan, että yritykset, joilla on enemmän laskennallisia vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita, ovat taipuvaisia käyttämään putkimenetelmää viivyttääkseen niiden tulosvaikutuksen näyttämistä. Lisäksi verrattuna ei-putkimenetelmän käyttäjiin, putkimenetelmän käyttäjät ovat taipuvaisia maksamaan pienempiä osinkoja ja ottavat epätodennäköisemmin IAS19R-standardin varhain käyttöön. Tämän lisäksi havaittiin putkimenetelmän käyttäjien lisäävän velkaantumisastettaan IAS19R:n käyttöönottojaksolla, mutta IAS19R:n ei havaittu vaikuttavan näiden yritysten velkaantumisasteeseen pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna.

Tämä väitöskirja edistää tutkimuskirjallisuutta, joka koskee kirjanpidollisia ratkaisuvaihtoehtoja, sääntöjen noudattamisen tiedonantoja, työsuhde-etuutta käsittelevien kirjanpitostandardien muutosta ja yritysten valintoja erilaisten kirjanpitokäytäntöjen välillä. Tämän lisäksi tulokset antavat IASB:lle palautetta IAS19R:n soveltamisesta.