Undervisningsplanering i ämnet historia i språkbad : En enkätundersökning bland lärare i årskurserna 4-6
Turpiainen, Ella (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100678169
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100678169
Tiivistelmä
Tämän pro gradu- tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka kielikylpyopettaja suunnittelee historian opetusta kielikylvyn vuosiluokille 4–6. Tutkimuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, mitä kielellisiä tekijöitä kielikylpyopettaja ottaa huomioon historian opetuksen suunnittelussa. Tutkimuksen tarkoituksena on muun muassa selventää, mitkä kielelliset tekijät vaikuttava historian opetuksen suunnitteluun ja mitä tekijöitä kielikylpyopettajat huomioivat sisällöllisten ja kielellisten tavoitteiden suunnittelussa. Tämän lisäksi selvitetään kielellisten tekijöiden vaikutusta historian opetuksessa käytettävien työtapojen ja opetusmateriaalien valintaan.
Tutkimuksen aineistonkeruuta varten kartoitettiin ensin, missä kielikylpyä tarjoavissa oppilaitoksissa historian opetusta annetaan kielikylpykielellä, eli ruotsiksi. Kartoituksen jälkeen laadittiin sähköinen kyselylomake tutkimuksen aineistonkeruuta varten. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi kahdeksan kielikylpyopettajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen kvalitatiivista sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa ilmeni, että oppiainekohtainen kieli on suurin tekijä, joka vaikuttaa historian opetuksen suunnitteluun, sillä sen koetaan olevan haastava kielikylpyoppilaille. Tutkimukseen osallistuneet kielikylpyopettajat olivat sitä mieltä, että sisällöllisten tavoitteiden suunnitteluun vaikuttavat opetussuunnitelma, kielikylpykieli sekä oppilaiden oma mielenkiinto. Kielellisten tavoitteiden suunnitteluun vaikuttavat puolestaan oppilaiden kielitaidon taso, oppiainekohtainen kieliaines sekä kielitaidon osa-alueiden huomioiminen. Kielikylpyopettajat olivat yksimielisiä siitä, että monipuolisten työtapojen käyttö historian opetuksessa takaa parhaat mahdollisuudet kielitaidon kehittymiselle. Historian oppikirjaa ja opettajien itse valmistamaa oppimateriaalia pidettiin hyödyllisinä oppimateriaaleina oppilaiden kielenkehityksen kannalta.
Tutkimuksen aineistonkeruuta varten kartoitettiin ensin, missä kielikylpyä tarjoavissa oppilaitoksissa historian opetusta annetaan kielikylpykielellä, eli ruotsiksi. Kartoituksen jälkeen laadittiin sähköinen kyselylomake tutkimuksen aineistonkeruuta varten. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi kahdeksan kielikylpyopettajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen kvalitatiivista sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa ilmeni, että oppiainekohtainen kieli on suurin tekijä, joka vaikuttaa historian opetuksen suunnitteluun, sillä sen koetaan olevan haastava kielikylpyoppilaille. Tutkimukseen osallistuneet kielikylpyopettajat olivat sitä mieltä, että sisällöllisten tavoitteiden suunnitteluun vaikuttavat opetussuunnitelma, kielikylpykieli sekä oppilaiden oma mielenkiinto. Kielellisten tavoitteiden suunnitteluun vaikuttavat puolestaan oppilaiden kielitaidon taso, oppiainekohtainen kieliaines sekä kielitaidon osa-alueiden huomioiminen. Kielikylpyopettajat olivat yksimielisiä siitä, että monipuolisten työtapojen käyttö historian opetuksessa takaa parhaat mahdollisuudet kielitaidon kehittymiselle. Historian oppikirjaa ja opettajien itse valmistamaa oppimateriaalia pidettiin hyödyllisinä oppimateriaaleina oppilaiden kielenkehityksen kannalta.