Linguistic Accessibility of the Study Environment of the University of Vaasa
Harju, Henna Pauliina (2020-08-31)
Harju, Henna Pauliina
31.08.2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020083165969
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020083165969
Tiivistelmä
Globalization, marketization of higher education, and the European ambitions for a common higher education area have driven Finnish universities to internationalize at an increasing pace since the 1990s. This trend has been followed by another: the English language has attained a strong position alongside the national language(s) in universities. As the language practices within the study environments have changed, there is an increased need for universities to rethink their language planning and policies to ensure all students an equal opportunity to operate in the university environments. For Finnish universities, the promotion of equality is also an obligation set by the Non-Discrimination Act. In this thesis, I examine linguistic accessibility of the study environment of the University of Vaasa from the perspective of the English language. I analyze how the University of Vaasa considers the requirements of the increased internationality in its policy and strategy documents and what kind of measures are taken to ensure the accessibility of the study environment for the international degree students. To understand how these policies translate into practice, I surveyed international degree students and examine their experiences of language barriers with-in the study environment. Based on the analysis of the case organization and the documents guiding its language use, I found that there is misalignment between the different documents. On a policy level, the University is actively promoting both the equal opportunity for all students to operate in the study environment and the use of English as an equal language alongside Finnish. However, at the same time English is often regarded as needed only when the activities are perceived relevant for international target audiences. The experiences of the international degree students indicate that in practice the perceived relevancy of activities may differ from the actual needs and interests of international degree students. To improve the linguistic accessibility of the study environment from the perspective of English language, I found that there is a need to align language guidelines with the equality goals. Globalisaatio, korkeakoulutuksen kaupallistuminen ja yhteiseurooppalaiset tavoitteet jaetusta korkeakoulutusalueesta ovat toimineet vahvoina motivaattoreina suomalaisten yliopistojen kansainvälistymiselle 1990-luvulta alkaen. Kansainvälistymistrendiä on seurannut toinen korkeakoulujen arjessa näkyvä muutos: englannin kieli on saavuttanut korkeakouluissa vahvan aseman kansalliskielten rinnalla. Opiskeluympäristöjen kielikäytänteiden muuttuessa on korkeakoulujen kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota kielisuunnitteluunsa ja -politiikkaansa varmistaakseen kaikille opiskelijoille yhtäläiset mahdollisuudet toimia opiskeluympäristöissä. Suomalaisille yliopistoille opiskelijoiden tasa-arvon edistäminen on myös yhdenvertaisuuslain määräämä velvoite. Tässä tutkielmassa tarkastelen Vaasan yliopiston opiskeluympäristön kielellistä saavutettavuutta englannin kielen näkökulmasta. Analysoin, miten Vaasan yliopisto ottaa huomioon lisääntyneen kansainvälisyyden vaatimukset sen keskeisimmissä kielikäytänteitä ohjaavissa dokumenteissa ja millaisia keinoja näissä esitetään opiskeluympäristön saavutettavuuden takaamiseksi kansainvälisille opiskelijoille. Ymmärtääkseni paremmin, miten nämä linjaukset ja tavoitteet konkretisoituvat käytänteisiin, tein kyselytutkimuksen yliopiston kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Tässä tarkastelin heidän kokemuksiaan kielellisistä esteistä opiskeluympäristössä. Tutkielmassani havaitsin, että yliopiston kielikäytänteitä ohjaavat dokumentit eivät ole yhtenäisessä linjassa keskenään. Toisaalta yliopisto pyrkii aktiivisesti edistämään sekä opiskelijoiden tasa-arvoa että englannin kielen käyttöä rinnakkain suomen kielen kanssa. Toisaalta samanaikaisesti yliopiston dokumenteissa englannin kielen käyttäminen usein nähdään tarpeelliseksi vain, mikäli toiminnan kohdeyleisö koetaan kansainväliseksi. Kyselytutkimuksessa tarkastelemieni kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kokemukset osoittivat, että toiminnan koettu tärkeys voi poiketa kansainvälisten opiskelijoiden todellisista tarpeista ja kiinnostuksista. Tutkielmani tulokset osoittavat, että opiskeluympäristön saavutettavuuden parantamiseksi englannin kielen näkökulmasta tulisi yliopiston yhdenmukaistaa sen kielilinjaukset sen tasa-arvotavoitteiden kanssa.