Ratkaisukeskeisyys ja asiantuntijuus ilmastojournalismissa
Nelimarkka, Iiris (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020060240169
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020060240169
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, kuinka ilmastonmuutosta käsitellään asiantuntijoiden kautta ratkaisukeskeisen journalismin artikkeleissa. Analysoin sekä tutkijoiden, institutionaalisten asiantuntijoiden että kokemusasiantuntijoiden, joissakin yhteyksissä maallikoiden, sitaatteja. Kehysanalyysissa tarkastelen artikkeleita kokonaisuutena, ja erittelen niistä nousevia kehyksiä. Tutkimuksen kohteena on 48 ratkaisukeskeisen journalismin artikkelia, jotka käsittelevät ilmastonmuutosta. Artikkelit on julkaistu aikavälillä 1.7.2019–31.12.2019.
Tutkimukseni jakautuu määrälliseen ja laadulliseen osuuteen. Määrällinen analyysi luo pohjaa tutkimukselleni ja antaa perustietoa aiheesta. Teen määrällisen analyysin asiantuntijuuden jakautumisesta aineistossani, sekä selvitän, mikä asiantuntijatyyppi antaa useimmiten konkreettisen ratkaisun ongelmaan. Laadullisena tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt kehysanalyysia, jonka avulla saan tietoa siitä, millaisiin kehyksiin ratkaisukeskeinen ilmastonmuutosjournalismi on mahdollista jakaa. Tämän lisäksi olen tarkastellut aineistoani Tutkija asiantuntijana -roolien (popularisoija, tulkitsija, osallistuja, manageri ja kriitikko) kautta. Näiden roolien avulla pystyn selkeyttämään tieteellisten asiantuntijoiden rooleja ilmastonmuutoskeskustelussa.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että asiantuntijat ovat tärkeässä roolissa ratkaisukeskeisessä ilmastonmuutoskeskustelussa. Kuitenkin, vaikka asiantuntijoita käytettiin runsaasti artikkeleissa, konkreettisen ratkaisun antaja jäi usein epäselväksi. Konkreettinen ratkaisu löytyy vain harvoin yhdeltä henkilöltä tai yhdeltä asiantuntijatyypiltä. Ratkaisu muodostuu yleensä eri asiantuntijatyyppien vastauksien yhdistelmästä. Joskus ratkaisuvaihtoehtoja löytyy useita, joista yksikään ei nouse ylitse muiden.
Aineistosta tunnistin kolme kehystä, jotka ovat tiedon kehys, toiminnan kehys sekä tunteiden herättämisen kehys. Näistä yleisin oli toiminnan kehys. Pääkehyksenä kaikissa artikkeleissa on ongelmanratkaisun kehys.
Tutkija asiantuntijana -rooleista suosituimmiksi aineistossani paljastuivat tulkitsijat. Myös osallistujat olivat näkyvä ryhmä tutkimuksessani heidän aktiivisen luonteensa vuoksi. Rooleista myös popularisoijia, managereita ja kriitikko löytyivät tutkimukseni aineistosta.
Tutkimukseni jakautuu määrälliseen ja laadulliseen osuuteen. Määrällinen analyysi luo pohjaa tutkimukselleni ja antaa perustietoa aiheesta. Teen määrällisen analyysin asiantuntijuuden jakautumisesta aineistossani, sekä selvitän, mikä asiantuntijatyyppi antaa useimmiten konkreettisen ratkaisun ongelmaan. Laadullisena tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt kehysanalyysia, jonka avulla saan tietoa siitä, millaisiin kehyksiin ratkaisukeskeinen ilmastonmuutosjournalismi on mahdollista jakaa. Tämän lisäksi olen tarkastellut aineistoani Tutkija asiantuntijana -roolien (popularisoija, tulkitsija, osallistuja, manageri ja kriitikko) kautta. Näiden roolien avulla pystyn selkeyttämään tieteellisten asiantuntijoiden rooleja ilmastonmuutoskeskustelussa.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että asiantuntijat ovat tärkeässä roolissa ratkaisukeskeisessä ilmastonmuutoskeskustelussa. Kuitenkin, vaikka asiantuntijoita käytettiin runsaasti artikkeleissa, konkreettisen ratkaisun antaja jäi usein epäselväksi. Konkreettinen ratkaisu löytyy vain harvoin yhdeltä henkilöltä tai yhdeltä asiantuntijatyypiltä. Ratkaisu muodostuu yleensä eri asiantuntijatyyppien vastauksien yhdistelmästä. Joskus ratkaisuvaihtoehtoja löytyy useita, joista yksikään ei nouse ylitse muiden.
Aineistosta tunnistin kolme kehystä, jotka ovat tiedon kehys, toiminnan kehys sekä tunteiden herättämisen kehys. Näistä yleisin oli toiminnan kehys. Pääkehyksenä kaikissa artikkeleissa on ongelmanratkaisun kehys.
Tutkija asiantuntijana -rooleista suosituimmiksi aineistossani paljastuivat tulkitsijat. Myös osallistujat olivat näkyvä ryhmä tutkimuksessani heidän aktiivisen luonteensa vuoksi. Rooleista myös popularisoijia, managereita ja kriitikko löytyivät tutkimukseni aineistosta.